Voisiko Suomeen tuleville matkailijoille tehdä henkilökohtaisen riskilaskurin? – "Ibizalta tuleva bilettäjä, joka tulee Lappiin juhlimaan, on suurempi riski"

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mukaan voisi olla syytä harkita sitä, että huomiota kiinnitettäisiin tulijoiden kotimaan lisäksi myös heidän henkilökohtaiseen riskiinsä levittää koronavirusta.

– Ibizalta tuleva bilettäjä, joka tulee Lappiin juhlimaan, on suurempi riski kuin vanhemmat ja kaksi lasta, jotka ovat tulossa Skotlannista Lappiin ajamaan poroilla, selventää Lehtonen.

Lehtosen mukaan olisikin hyvä tehdä Suomeen tuleville riskilaskuri, jonka perusteella voitaisiin arvioida kunkin matkustajan henkilökohtaista koronariskiä ja ehkä suunnata testaustakin sen mukaan. Kysymyksiin voisi vastata esimerkiksi tietokonesovelluksella jo lähtöselvityksen yhteydessä.

– Vähän samaan tapaan kuin Kreikka on matkailijoille laatinut. Lentoyhtiöillä on intressi huolehtia matkustajien turvallisuudesta, hän ehdottaa.

Esimerkiksi yhteismajoituksessa asuva rakennustyöläinen on todennäköisesti riskialttiimpi henkilö kuin konttorityöläinen. Matkailijan riskialttiuteen vaikuttavat esimerkiksi ikä ja se, millaisesta matkasta on kyse.

Lue myös: Onko tämä mies Boltonin kaupungin koronapiikin takana? Ibizalta palannut 23-vuotias ei noudattanut karanteenia, vaan järjesti bileet

"Kyllä se on mahdollista, mutta kyllä se maksaakin"

Hallituksen suunnitelman mukaan matkustaminen Suomeen on vastaisuudessa sallittua maista, joissa koronaviruksen ilmaantuvuus on enintään 25 tapausta 100 000:ta asukasta kohti edellisen kahden viikon aikana. Aiemmin raja on ollut 8–10 tapausta.

Muutokset tulevat voimaan kolmessa eri vaiheessa lauantaista alkaen. Siirtymäkauden jälkeen uuteen malliin siirrytään pysyvästi 23. marraskuuta. Tuolloin raja-arvon ylittävistä maista tulevilta vaaditaan todistus tuoreesta negatiivisesta koronatestistä. He pääsevät pois karanteenista, jos menevät Suomessa toiseen koronatestiin ja saavat negatiivisen testituloksen.

Lehtonen toteaa, että keskeistä matkailun rajoitusten lieventämisessä on se, miten hyvin testausstrategia Suomeen tulevien osalta onnistuu eli pystytäänkö rakentamaan testausjärjestelmä, jolla tartuntatapaukset saadaan kiinni.

– Koulutettuja ihmisiä koronatestejä tekemään on Suomessa rajallinen määrä, toteaa Lehtonen.

Husin valtiovallalle lupaama testauskapasiteetin lisääminen 10 000 testillä päivässä tarkoittaa Lehtosen mukaan sitä, että Suomessa tehdään tulevaisuudessa noin 30 000 testiä päivässä, joista suunnilleen kolmasosa varataan matkailulle ja matkailijoille.

– Kyllä se on mahdollista tehdä, mutta kyllä se maksaakin, sanoo Lehtonen.

Yksi ongelmista on Lehtosen mukaan se, Suomeen tulevan matkailijan karanteenia on varsin vaikea valvoa. Toinen on se, että koronatestaamiseen korvamerkitty henkilökunta on muusta terveydenhoidon työstä pois – eli jonot esimerkiksi laboratoriossa pitenevät.

Kaksi testiä paljastaisi jopa 96 prosenttia tartunnoista

Lehtosen mukaan Suomeen tulevien matkailijoiden testaaminen ensin lähtömaassa ja uudelleen Suomessa merkitsisi sitä, että lähes kaikki ulkomailta tulevat koronavirustapaukset myös tavoitettaisiin.

Yleisimmin käytetty PCR-testi paljastaa noin 80 prosenttia testattujen tartunnoista, eli 20 prosenttia testituloksista on niin sanottuja vääriä negatiivisia. Kaksi testiä lyhyen ajan kuluessa peräkkäin paljastaisi jopa 96 prosenttia testattujen tartunnoista.

– Helsinki-Vantaan lentokentällä vapaaehtoisissa testauksissa noin yksi prosentti on ollut positiivisia, kertoo Lehtonen.