Kaikille suomalaisille ei ole suojapaikkaa väestönsuojissa. Mahdollisessa ydinlaskeumassa kaupunkilaiset ovat paremmassa turvassa kuin maalaiset.
– Jos nyt pitäisi mennä väestönsuojiin, varmaan kaksi miljoonaa suomalaista jäisi suojapaikkojen ulkopuolelle, sisäministeriön pelastusosaston toimistoinsinööri Pekka Rajajärvi kertoo.
Periaatteessa Suomen 50 000 väestönsuojassa on kyllä suojapaikat noin neljälle miljoonalle ihmiselle, mutta suojista vanhimmat 10 000, joihin mahtuu noin miljoona ihmistä, ovat saneerauksen tarpeessa.
– Osassa vanhoista suojista ei ole ollenkaan ilmanvaihtolaitteistoja, ja osassa on vain hiekkasuodattimet. 1960-luvulla tehty laitteisto on alun perinkin ollut laadultaan kirjavaa ja kehittymätöntä, ja nyt sillä alkaa jo olla ikää. Vanhojen talojen saneerausten yhteydessä edellytetään nykyään myös väestönsuojien saneerausta, mutta mennee parikymmentä vuotta ennen kuin ne saadaan valmiiksi.
Miljoonalla suomalaisella suojapaikattomuus johtuu joko heidän asuintalonsa iästä, neliömäärästä tai syrjäisestä sijainnista.
Ensimmäinen laki väestönsuojista valmistui Suomessa tasan kuukausi ennen talvisodan syttymistä, 30. lokakuuta 1939. Silloin tai sodan aikana suojia ei kuitenkaan juuri ehditty tekemään. Kunnolla rakentaminen aloitettiin vasta vuonna 1955.
