Influenssaan sairastuu joka vuosi 5–12 prosenttia väestöstä. Taudista elää sitkeitä uskomuksia, jotka eivät välttämättä pidä paikkaansa.
Influenssan oireita ovat korkea kuume, päänsärky, lihaskipu ja huonovointisuus. Kuumeen laskettua oireet muistuttavat tavallista nuhakuumetta.
Ovatko sinun influenssauskomuksesi ajan tasalla?
Myytti: Influenssarokotuksesta voi saada influenssan.
Kausi-influenssarokotuksesta ei voi saada influenssaa, sillä se sisältää vain pieniä influenssaviruksen osasia, jotka eivät aiheuta influenssaa. Rokotteen ottamisen jälkeen rokotuskohta saattaa punoittaa ja aristaa. Lisäksi rokotetulla voi esiintyä lihas- ja nivelkipua, päänsärkyä tai lämpöä. Oireet menevät parissa päivässä ohi.
Myytti: Influenssarokotuksen ottanut ei voi sairastua influenssaan.
Rokotteen antama suoja vaihtelee vuosittain. Rokotettukin voi saada taudin, mutta hänen oireensa ovat yleensä lievemmät kuin ilman rokotusta. Rokotus ei myöskään ehdi tehota, jos rokotettu on jo ehtinyt altistua virukselle. Rokotuksen suoja muodostuu kahden viikon aikana rokotuksesta.
Myytti: Influenssaa voi torjua antibiootein.
Antibiootit eivät tehoa virustauteihin, jollainen influenssakin on. Antibiooteilla hoidetaan bakteeri-infektiota.
Myytti: Influenssalle ei ole muuta hoitoa kuin aika.
Influenssaa voi hoitaa influenssaviruksen lisääntymistä estävällä lääkityksellä. Lääkkeellä pystytään helpottamaan taudin oireita ja lyhentämään taudin kestoa. Lääkitystä suositellaan erityisesti vakavissa tautimuodoissa ja riskiryhmille.
Myytti: Vatsaflunssa on influenssan esiintymismuoto.
Influenssassa joillakin voi esiintyä pahoinvointia ja ripulia, mutta ne eivät ole tyypillisiä influenssan oireita.
Myytti: Influenssan voi saada, jos kylmettyy.
Kylmettyminen ei saa aikaan influenssaa, sillä influenssa tarttuu pisaratartuntana tai käsien välityksellä. Se voi kuitenkin herkistää elimistöä ja tehdä sen vastaanottavaisemmaksi infektiolle.