Avun maalaislääkäri Tapani Kiminkinen vastaa Studio55.fi-tv-lähetyksissä ja nettisivuilla katsojien kysymyksiin. Tällä kertaa haluttiin tietää, voiko pitkittyneen ärsyttävän yskän taustalla olla sydämen vajaatoiminta. Alla Kiminkisen vastaus.
Mielenkiintoinen kysymys ansaitsee vastauksen. Keskimäärin taustalla ei ole sydämen vajaatoiminta, mutta joskus harvoin näin voi kuitenkin olla.
Aivan hiljattain päivystykseeni osui tuttu potilas, jolla oli kuukauden aikana esiintynyt kiusallista limaneritystä, mikä johti kakomiseen ja jopa yskösten veriviiruihin. Ikä ja taustatiedot panivat epäilemään pahimmillaan jopa keuhkosyöpää. Näin ei ollut. Sydän oli suurentuntunut, keuhkoissa oli merkkejä kohonneesta keuhkolaskimopaineesta ja sydänfilmissä hyökkäsi näkökenttään vasemmanpuoleinen haarakatkos, mikä on yleensä merkki ainakin jonkinasteisesta sydänviasta. Potilaani poti hoitamattoman verenpaineen laukaisemaa sydämen vajaatoimintaa: verenpaine oli 200/110 mmHg. Jatkossa on vielä varjoainetutkimuksella selvitettävä, missä kunnossa sepelvaltimot mahtavat olla.
Kun sydämen vasen puolisko ei jaksa pumpata verta elimistöön sen vaatimalla tavalla, kohonnut paine leviää keuhkoihin verentungoksen muodossa. Tämä voi aiheuttaa vanhojen aikojen sydänlääkäreiden kuvaaman ”sydänastman”. Keuhkoputkien turvotus pistää hengityksen vinkumaan. Joskus näkee poliklinikalla akuuttitilanteessa, että potilaan ajautuessa äärimmäiseen vajaatoimintaan sen ensimmäinen oire voi olla yskänärsytys. Silloin voi olla piru merrassa.
Olet harvinaisen oikeassa: kyllä sydämen vajaatoiminta pitää ottaa huomioon, vaikka se ei näillä oireilla heti ensimmäisenä listalla olekaan.
Yksi hämäävä asia on sydän- ja verenpainelääkkeenä käytettävä ACE:n estäjälääke. Noin 10 prosenttia sen käyttäjistä voi kokea sivuoireena kurkun kutinaa ja kiusallista ärsytysyskää. Jos havaitsen tämän oireen tuon lääkeryhmän käyttäjällä, en ala selvitellä yskän syytä ennen kuin lääketauko on toteutettu (toki tutkin potilaan muiden ilmeisten syiden poissulkemiseksi ensin).