Työnantajat yrittävät suitsia niin sanotun yleisen linjan mukaisia palkankorotuksia julkisella sektorilla ja se kismittää palkansaajia, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala.
Valtiolla on ollut käynnissä neuvottelut uusista virka- ja työehtosopimuksista, mutta ne eivät nyt etene.
Työnantaja eli valtion työmarkkinalaitos katkaisi neuvottelut viikko sitten, kun palkankorotusten tasosta ollaan niin eri linjoilla.
Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Niko Simola kertoo, että valtio tarjosi kolmen vuoden kaudelle 6,3 prosentin korotuksia eli 1,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin niin sanottu vientialojen yleinen linja on.
– Maan johto haluaa rakentaa palkkamonttua maanpuolustuksen henkilöstölle, poliiseille, rajavartijoille, valtion tietojärjestelmistä vastaaville ja koko toimivan valtionhallinnon turvaaville virkamiehille ja työntekijöille. Tätä on vaikea ymmärtää ja mahdotonta hyväksyä, Simola paheksuu.
Samalla väläytetään työtaisteluiden mahdollisuutta.
– Neuvottelupöytään palataksemme näyttää ilmeiseltä, että joudumme valitettavasti valmisteleman työtaistelutoimia, Simola kirjoittaa.
Työtaistelutoimien aikataulua Simola ei halua tässä vaiheessa kommentoida.
Kunta-alalla sama lähtötilanne
Tämän viikon tiistaina alkoivat kuntia ja hyvinvointialueita koskevat sopimusneuvottelut.
Lähtötilanne on sama: palkankorotusten tasosta taistellaan.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangas kuvaili MTV Uutisille viime viikolla 7,8 prosentin palkankorotuksia adjektiivilla ”kallis”.
Lue myös:
Palkkaohjelmasta tulossa kova vääntö kunta-alalla – KT:n toimitusjohtajalta arvoituksellinen vastaus mahdolliseen irtisanomiseen
Kovissa talousvaikeuksissa oleville kunnille ja hyvinvointialueille olisi iloinen yllätys, jos korotukset olisivat kalliin sijasta maltillisia.
Maltillisuuteen on kuitenkin heikot mahdollisuudet, koska kuntien ja hyvinvointialueiden palkansaajat pyrkivät saamaan todennäköisesti enemmän kuin 7,8 prosenttia kolmelle vuodelle.
Palkkaohjelma vipuvartena
Vipuvartena käytetään vuonna 2022 sovittua palkkaohjelmaa, joka ulottuu vuoteen 2027 asti. Ohjelman mukaan vuodelle 2026 tulisi 0,8 prosentin korotus ja vuonna 2027 korotus olisi 1,2 prosenttia.
Työntekijäpuolella tavoitellaan sitä, että palkkaohjelma tulee sen päälle, mitä nyt neuvotteluissa sovitaan. Työnantaja yrittänee puolestaan käyttää palkkaohjelmaa alentamaan nyt sovittavaa yleiskorotusta.
Erityisesti naisvaltaiset alat, kuten kasvatus- ja hoitoalat ovat pitkään korostaneet olevansa palkkakuopassa, josta pitäisi päästä pois. Näin ollen niiden tavoitteena lienevät jopa vientialoja korkeammat korotukset. Ja prosenttikateus on ammattiliittojen välillä kovaa, joten lopulta kaikki haluavat yhtä suuret korotukset.
Osapuolet ovat perinteiseen tapaan siis hyvin kaukana toisistaan.
Huhujen mukaan kalentereista on jo varmuuden vuoksi tutkailtu, mitkä toukokuun päivät olisivat sopivia lakkoilulle kunnissa ja hyvinvointialueilla.
Kunta-alan nykyiset sopimukset loppuvat huhtikuun lopussa ja vain kovan luokan optimistit uskovat neuvotteluratkaisun syntyvän siihen mennessä.
Kunnissa ja hyvinvointialoilla on noin 500 000 henkeä töissä ja valtiolla noin 76 000.