Virossa Eu:n kannattajat johdossa

-Jos keskusta olisi ollut yksimielisesti EU:ta vastaan, tilanne olisi nyt täysin erilainen, sanoo tutkija Juhan Kivirähk tutkimuslaitos Faktumista. Virossa kansanäänestys on neuvoa-antava eikä siinä vaadita 50 prosentin osanottoa. Virolaisilta kysytään, tukevatko he maansa liittymistä EU:hun ja sen vuoksi tarvittavaa perustuslain muutosta. Parlamentin ei tarvitse noudattaa kansanäänestyksen tulosta, mutta presidentin on hajotettava parlamentti ja määrättävä uudet vaalit, jos kansa vastaa "ei" kaksiosaiseen kysymykseen. -Virossa ei ole varauduttu "ei"-tulokseen eikä hallituksella ole b-suunnitelmaa, sanoo Kivirähk.

"Tavallisen ihmisen ääni ei kuulu"

Kansallista itsemääräämistä koskeva kohta on hyvin tiukka Viron nykyisessä perustuslaissa. EU:n päätösten huomioon ottaminen kansallisessa lainsäädännössä on kova pala vuonna 1991 Neuvostoliitosta itsenäistyneelle Virolle. Viron EU-vastustajat käyttävätkin perustuslakia ja itsenäisyyden menetystä tärkeimpinä lyömäaseina omassa kampanjassaan.

-Neuvostoliiton muisto pelottaa vielä monia virolaisia, Kivirähk arvioi. Vastahakoisuutta Virossa on lisännyt myös se, että ihmiset kokevat EU-jäsenyyden vain poliittisen eliitin hankkeeksi. Vapaata markkinataloutta harjoittava Viro on jakaantunut karkeasti ottaen pääkaupunkiseudun nuoriin menestyjiin ja maaseudun vanhoihin häviäjiin. -Tavallisen ihmisen ääni ei juurikaan kuulu. Tulevaisuus on epävarma ja monet pelkäävät, etteivät he selviä yhä kiristyvässä kilpailussa, arvioi Kivirähk virolaisten tuntoja.

Pietarista uusi mahdollisuus

-Minä sanon "kyllä". Emme voi enää eristäytyä Euroopasta. Vain menneisyydestä haaveilevat äänestävät vastaan, sanoo 75-vuotias Kalju Suur kaupatessaan valokuvateoksiaan Tallinnan vanhan kaupungin reunalla. Kalju Suur sanoo ajattelevansa Viron nuorisoa ja EU:n sille tuomia mahdollisuuksia. -Kaikki muutoksethan (lainsäädännössä) on jo tehty, liittyminen on enää muodollisuus, hän arvioi.

Viron talous on jo hyvin EU-keskeistä. Noin 80 prosenttia kaupasta suuntautuu EU-maihin. Jäsenyys lisää Viron mahdollisuuksia myös Venäjän markkinoilla, sillä vientitullit putoavat. -Aivan kuten Suomessakin myös Viron talouselämä näkee Venäjän ja varsinkin Pietarin alueen nyt uutena mahdollisuutena, sanoo tutkija Kivirähk.

Tarkkaan harkittu äänestysjärjestys

Viron 1,4 miljoonasta asukkaasta noin 400000 on venäläisiä, joista Viron kansalaisuus on vain 100000:lla. Muilla Virossa asuvilla venäläisillä ei ole äänioikeutta sunnuntain kansanäänestyksessä. Äänioikeutettuja on yhteensä 865000, joista viidennes on jo äänestänyt ennakkoon.

Hakijamaista viimeiseksi äänestää Latvia, jossa EU:n kannatus putosi tällä viikolla 45 prosenttiin. Kansanäänestys järjestetään 20. syyskuuta. Kansanäänestykset on pidetty tarkkaan harkitussa järjestyksessä siten, että ensimmäisinä olivat vuorossa EU:hun myönteisimmin suhtautuvat hakijat kuten Slovenia ja Unkari.

(MTV3-STT)

Viron syrjäytyneet suuri ongelma EU-äänestyksessä.

(Kymmenen uutiset 12.09.2003)