Ovatko virolaiset nuoret miehet heikompia, sairaampia vaiko laiskempia kuin suomalaiset? Tätä on viime aikoina kysytty lahden takana Virossa. Maan asepalvelukseen astuu vain noin 30 prosenttia ikäluokasta, kun luku Suomessa on noin 70 prosenttia.
– Tähän kysymykseen ei ole yhtä vastausta, sanoo Vahipataljoonan päällikkö majuri Martin Kukk.
– Varmasti on niitä, jotka menevät armeijan sijaan mielummin yliopistoon, mutta monet ovat myös töissä ulkomailla ja heitä on vaikea tavoittaa.
Myös nuorten miesten ajattelutapa on muuttunut.
– Kun itse olin nuori niin suurimpia idoleitani olivat Jean Claude van Damme ja Arnold Schwarzenegger. Silloin yleinen puolustustahto oli muutenkin vahva.
Parissakymmenessä vuodessa länsimainen ajattelutapa on vahvistunut.
– Rehellisesti sanottuna palvelukseen astujien isänmaallisuus on heikompaa kuin toivoisin, sanoo Kukk.
Entä Nato-jäsenyys? Tuudittaudutaanko sen turvaan liikaa?
– Tämän maan koon huomioon ottaen meillä ei ole muuta vaihtoehtoa. Mutta suuri vastuu on myös koululla ja kodeilla. Niiden pitäisi kasvattaa nuoria enemmän isänmaallisiksi, Kukk painottaa.
Toisaalta vapaaehtoisen Kaitseliitin suosio on vuosi vuodelta kasvanut niin, ettei kaikkia halukkaita voida edes ottaa mukaan.
Talous myös tärkeä syy
Virossa palvelukseen astutaan keskimäärin 21 vuoden iässä. Palveluksen kesto on joko kahdeksan tai 11 kuukautta. Kuukausirahaa maksetaan 100 euroa alokkaille ja palveluksen edetessä korvaus nousee asteittain. 3-4 euron päiväraha ei houkuttele nuorta miestä, jolla on runsaasti kysyntää esimerkiksi Suomen työmailla.
Alokas Taavi Kuuseokin suurin syy mennä armeijaan oli lakiin perustuva velvoite.