Tappion häämöttäessä taivaanrannassa talvella 1943, Viroa miehittänyt Saksa ryhtyi toimeenpanemaan kutsuntoja.
Muodostettavan joukko-osaston oli määrä lähteä taisteluihin Kaukasukselle. Nyt kutsuntaikäiset virolaiset olisivat sotineet mielellään puna-armeijaa vastaan, mutta kotimaassaan.
Niinpä kutsuntoja pakoilevia virolaisia alkoi karata Suomeen ja Suomen armeijaan. Talven ja syksyn aikana vapaaehtoisia tuli lisää ja heistä perustettiin jalkaväkirykmentti JR200.
Kaikkiaan virolaisia vapaaehtoisia oli Suomen puolustusvoimissa 3 350 miestä. Suomen-pojat eli Soomepoisid, osallistuivat omana yksikkönään jatkosodassa Kannaksen vaikeisiin torjuntataisteluihin. Yhteensä Suomen-Pojista kaatui noin parisataa.
Heidän tunnuslauseensa kuului: "Suomen vapauden ja Viron kunnian puolesta".
Virolaiset halusivat puna-armeijaa vastaan asettumisen lisäksi hyvän sotilaskoulutuksen, josta voisi olla hyötyä kotimaassa.
Viroon paluuta pidettiin hulluutena
Vuonna 1944 virolaisten vapaaehtoisten keskuudessa alkoi levitä halu palata kotimaahan ja taistelemaan sitä jälleen uhkaavaa puna-armeijaa vastaan. Elokuussa 1944 Suomen-Pojat saivat luvan astua laivaan ja palata kotimaahansa. Viroon paluuta pidettiin jo tuolloin eri asteisena hulluutena ja turhana verenvuodatuksena, mutta halu taistella isänmaan nimissä ja usko uuteen vapaussodan ihmeeseen oli kova.
He edesauttoivat kokemuksellaan ja koulutuksellaan esimerkiksi lähes 70 000 virolaiseen älymystöön kuuluneen ihmisen pakoa länteen, kun neuvostojoukot pysäytettiin Tarton rintamalla useaksi viikoksi. Lopulta tilanne kävi kuitenkin toivottomaksi ja uusi neuvostoaika koitti, kun puna-armeija miehitti Tallinnan 22. syyskuuta 1944.
Taistelijoita salakuljetettiin turvaan Ruotsiin
Taistelujen jälkeen Virosta pääsi länteen vajaat 500 Suomen-poikaa ja puna-armeijan edustajat vangitsivat yli 1 000 Suomen-poikaa. Neuvostoliiton tuomioistuimet määräsivät suurelle osalle Suomen-poikia pääsääntöisesti pakkotyötä 15+5+5 vuotta, joista vankileireillä eloon jääneet sovittivat siitä eripuolilla Siperiaa yli 10 vuotta.
Suomen ja Neuvostoliiton välirauhansopimusten mukaan vapaaehtoiset olisi tullut sodan jälkeen luovuttaa Neuvostoliitolle. Valtiolliselta poliisilta salassa toteutetussa operaatiossa merivoimissa palvelleet virolaisvapaaehtoiset kuljetettiin kuitenkin merivoimien komentajan käskystä syksyllä 1944 turvaan Ruotsiin.
Nykyisellään Suomen-poikia on elossa kaikkiaan noin viitisenkymmentä. Heidän keski-ikänsä on yli 90. Suomessa heistä ei asu kukaan.
(Lähteet: suomenhistoriaa.blogspot.fi, sotaveteraanit.fi, rul.fi)