Ville Niinistö: Suomesta tullut maailmalla omaan napaan tuijottaja

Niin maailma vastaa kuin sinne huudetaan

Viimeistään EU-jäsenyyden myötä Suomi löysi paikkansa maailmassa läntisten demokratioiden joukosta. Suomalaisten etu on ollut se, että Suomi omassa ulkopolitiikassaan edistää oikeudenmukaista ja kestävää maailmaa. Kansainvälisissä järjestöissä olemme toimineet rakentavasti – lääkärinä, kestävän kehityksen ja rauhan rakentajana. Sellainen maailma on myös meille suomalaisille turvallisin ja paras paikka elää.

Sipilän hallitus on lyhyessä ajassa kääntänyt jyrkästi Suomen kansainvälistä roolia. Änkyröinti Kreikan tukipaketissa ja turvapaikanhakijakiintiöissä sekä kehitysyhteistyön massiiviset leikkaukset ovat tehneet Suomesta muun maailman silmissä omaan napaansa tuijottajan.

Tällainen tempoilu on omiaan romuttamaan Suomen kansainvälistä uskottavuutta, jota on rakennettu vuosikymmenet. Suomella on muiden Pohjoismaiden tapaan ollut kokoaan suurempi painoarvo maailman ongelmien ratkomisessa. Nyt hallitus on tieten tahtoen heittämässä tämän pitkäjänteisen työn romukoppaan. Rakentaminen vie aikaa, tuhoaminen onnistuu hetkessä.

***

Mainekolhuja vakavampaa on kuitenkin se, mitä tämä kertoo Suomen arvoista. Sipilän hallitus on sivuuttamassa heikoimmassa asemassa olevat ihmiset ja ympäristöongelmat, niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

Juuri kun on tarkoitus siirtyä puheista tekoihin köyhyyden vähentämiseksi ja ympäristön pelastamiseksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteilla, Suomen hallitus on vetämässä mattoa koko suunnitelman alta.

Konkreettisesti Sipilän hallituksen kehitysyhteistyöleikkaukset näkyvät monin tavoin. Suomi on tähän asti ollut YK:n lastenrahasto Unicefin kahdeksanneksi suurin avunantaja. Unicef rokottaa 40 prosenttia maailman lapsista ja toimittaa humanitaarista apua katastrofialueille, muun muassa Syyriaan. Nyt Suomen hallitus on leikkaamassa osuutensa Unicefin tuesta neljännekseen.

On täysin epäuskottavaa sanoa, että pakolaisia pitää auttaa ”paikan päällä” eikä ottaa heitä vastaan Suomeen, kun samaan aikaan leikataan juuri tästä avusta. Pakolaisleirien tilanteen auttaminen ja rauhan rakentaminen olisivat paras tapa auttaa ihmisiä uuden elämän alkuun lähellä kotiseutujaan.

***

Tämän lisäksi hallitus on lopettamassa YK:n ympäristöohjelman UNEPin kuuden miljoonan euron perusrahoituksen. Päätös on herättänyt suurta hämmästystä kansainvälisten kumppaneidemme keskuudessa. Hämmästystä on korostanut se, että Suomi on ollut UNEPin kolmanneksi suurin rahoittaja.

Vielä vuonna 2011 ministeri Paula Lehtomäki (kesk.) esitti puheenjohtajana UNEPin vahvistamista YK:n työryhmässä. Itse olin ympäristöministerinä ajamassa tämän muutoksen läpi Rio+20 -kokouksessa 2012. Kuuden miljoonan euron perusrahoitus vuodessa ei ole kovin mittava, mutta kansainväliselle ympäristötyölle sillä on ollut suuri merkitys. Jos yhä useampi teollinen maa Sipilän hallituksen tavoin vetäytyy ilmastorahoituksen kasvattamisen lupauksistaan, emme saa Pariisissa joulukuussa kansainvälistä ilmastosopimusta aikaan.

Suomi ei pärjää maailmassa yksin. Ei ole pärjännyt ennen, eikä pärjää tulevaisuudessa. Suomen on yhtenä maailman rikkaimmista maista kannettava vastuunsa yhteisestä maapallostamme ja sen ihmisistä. Ensinnäkin siksi, että se on moraalisesti oikein. Toisekseen siksi, että saatamme joskus myös itse tarvita apua. Reilu maailmanjärjestys on myös meidän turvamme. Kolmanneksi siksi, että myös meidän taloutemme menestyy edelläkävijänä, maailman ympäristöongelmien ratkaisijana.

Meillä on vain tämä yksi maapallo. Suomen teoilla on merkitystä ja kestäviin arvoihin nojaava ulkopolitiikka turvaa yhteistä tulevaisuuttamme. Meillä ei ole varaa ylimielisyyteen.

Ville Niinistö, vihreiden puheenjohtaja