Ville Niinistön viimeinen kolumni puheenjohtajana: Perustulo uskoo ihmiseen ja vähentää kansalaisten nöyryyttämistä

****

Perustulo on suuri tilaisuus Suomelle tuoda sosiaaliturvamme 2010-luvulle. Sosiaaliturvaan liittyvän nöyryytyksen ja byrokratian vähentämisen avulla voimme rohkaista suomalaisia löytämään oman polkunsa työhön ja hyvään elämään. Samalla vastaamme työelämän murroksen ja automatisaation haasteeseen laajentamalla ymmärrystä työstä. Ilman sosiaaliturvan uudistamista väliinputoamisen ja nöyryytyksen ongelmia ei voida ratkoa.

Oikein toteutettuna perustulo poistaa sosiaaliturvan hakemiseen liittyvän nöyryytyksen ja häpeän tunteen. Se antaa ihmisille tilaa tehdä omia elämänvalintoja. Silloin uskaltaa myös yrittää ja tehdä lyhytkestoisia keikkahommia, kun tuet eivät lähde heti pois tulojen kasvaessa. Toki samalla on ratkaistava perusturvan päälle tulevien tukien yhteensovittaminen tämän ajattelun kanssa. Silloin myös viranomaiset voivat keskittyä ihmisten auttamiseen ja työn löytämiseen byrokratian pyörittämisen sijaan.

Perustulo tuo turvaa ja tukea ihmiselle kaikissa elämäntilanteissa. Se on nykyaikaisen hyvinvointivaltion tehtävä, ei kyykyttäminen ja byrokratialoukkuihin ihmisen uuvuttaminen. Näin suomalaiset saisivat toivoa omasta ja läheistensä tulevaisuudesta.

OECD:n väite perustulosta hatara

Perjantaina julkaistussa teollisuusmaiden talousjärjestö OECD:n raportissa järjestö väittää, että perustulo ei välttämättä ole kummoinen lääke köyhyyden vähentämiseen. Järjestön tulosten perusteella sosiaaliturvaltaan vahvoissa valtioissa köyhien määrä pysyisi samana tai kasvaisi perustulon seurauksena. 

On hyvä, että perustulokeskustelua käydään OECD:n kaltaisilla kansainvälisillä foorumeilla.

Perustulojärjestelmille on vuosien verralla kehitetty useita erilaisia malleja. OECD:n tulokset kuvaavat vain tutkimuksessa testattua mallia. Se on erilainen kuin vihreiden esittelemä perustulomalli tai vaikkapa Sipilän hallituksen perustulokokeilu.

Siksi tutkimuksen tuloksista ei voi vielä vetää kauaskantoisia johtopäätöksiä. Perustulon on oltava tasoltaan riittävän suuri. Samalla se luo kannustimia lisätä erilaisen työn määrää, joka nyt ei ole kannattavaa väliinputoamisen tai tuki- ja kannustinloukkujen takia.

Raportissa muunnettiin sosiaaliturvaan nyt käytettävä raha kaikille jaettavaksi perustuloksi. Käytännössä perustulo tuskin toimisi ihan näin yksinkertaisesti. OECD tutki perustuloa suhteessa nykyjärjestelmään, mutta perustulon kaltainen suuri uudistus Suomessa tarkoittaa myös verotuksen remonttia ja joidenkin olemassa olevien tukien säilyttämistä.

Osa tuista säilytettävä

Vihreiden perustulomalleissa on aina ollut mukana myös ajatus verotuksen muuttamisesta ja siitä, että osa tuista säilytettäisiin. Vihreä perustulo tekisi työnteosta kannattavaa ja purkaisi kannustinloukkuja. Perustulon päälle maksettaisiin aina tarvittavat syyperusteiset tuet, kuten esimerkiksi ansiosidonnainen työttömyystuki.

OECD:n tutkimuksen tulokset kuvaavat, miten suuri merkitys on järjestelmän muuttujien muokkaamisella, esimerkiksi sillä ketkä saavat perustulon ja ketkä ei. Esimerkiksi yksi köyhyyden lisääntymistä selittävä tekijä on se, jos kaikki alle 65-vuotiaat siirrettäisiin automaattisesti perustulon piiriin, jolloin monet eläkeläiset menettävät etuuksia euromääräisesti. Vihreiden mallissa eläkeläiset ovat juuri tästä syystä ikään katsomatta perustulon ulkopuolella.

Perustulossa kyse on aina myös ihmiskuvasta. Positiivinen ihmiskuva lähtee siitä, että ihminen tekee enemmän yhteiskunnan kannalta hyödyllistä työtä, kun hänellä on isompi vapaus toteuttaa itseään ja se on hänelle itselleenkin taloudellisesti kannattavaa. Negatiivinen ihmiskuva lähtee siitä, että valtion on rajoituksin ja kielloin pakotettava heikommassa asemassa olevat ihmiset siirtymään sosiaaliturvalta työhön.

Vihreät pitää sekä inhimillisten arvojen että tutkimustiedon valossa järkevämpänä sitä, että ihmistä tuetaan omissa elämänvalinnoissaan. Pakoilla on vaikea luoda uutta työtä, jos sitä ei ole tarjolla. Kannustamalla ja poistamalla rajoituksia voimme luoda uutta dynamiikkaa työmarkkinoille, mikä itsessään lisää taloudellisesti kannattavan työn määrää.

Väliinputoaminen vähenisi

Perustulon hyödyt tulevat siis osin sen ihmisten omaa aktiivisuutta ja osallisuutta lisäävästä vaikutuksesta. Silloin perusturvan tasoa voidaan nostaa nykyisestä, kun toimeliaisuus kasvaa. Väliinputoaminen vähenee merkittävästi, nöyryytyksen ja häpeän tunteen poistuminen vähentää syrjäytymistä ja siitä tulevia kustannuksia.

Samalla muuttuvassa maailmassa sosiaaliturvan on vastattava automatisaation haasteeseen. Suorittavan työn väheneminen ja ihmisen vapautuminen yksinkertaisista työtehtävistä muuttaa sosiaaliturvan ja työn suhdetta. Erilaisen omaehtoisen työn, yrittäjyyden ja monista puroista tulevan työn määrä kasvaa.

Perustulo helpottaa omia elämänvalintoja ja takaa mahdollisuuden kaikille ihmisille toimeentuloon muuttuvassa työelämässä. Se on siis myös osa ratkaisua siihen, miten voimme pitää kiinni ideaalista saavuttaa täystyöllisyys ilman köyhyyttä.

Ville Niinistö

Vihreiden puheenjohtaja, kansanedustaja