Viisihenkinen perhe tarvitsee noin neljä tonnia välttämättömien kulujen kattamiseen – pääkaupunkiseudulla eläminen maksaa satoja euroja enemmän

Kahden vanhemman ja kolmen teini-ikäisen perheen välttämättömät kuluvat kasvavat pääkaupunkiseudulla noin 4 250 euroon ja muualla Suomessa 3 770 euroon kuukaudessa.

Lukuja laskettaessa on oletettu, että myös muun Suomen paikkakunnilla on sujuva joukkoliikenne. Jos sellaista ei ole ja kotitalous tarvitsee oman auton, budjetti kasvaa noin 395 euroa kuukaudessa.

– Esimerkiksi mikäli työikäinen yksin asuva muualla Suomessa tarvitsee auton, hänen kulunsa olisivat 115–150 euroa suuremmat kuin autottoman Helsingissä, Kuluttajatutkimuskeskuksen raportissa todetaan.

Kuluttajatutkimuskeskus on julkaissut kohtuullisen minimin viitebudjetit 13 erilaiselle esimerkkitaloudelle. Viitebudjetteihin on koottu kulut tuotteista ja palveluista, joita kuluttajat pitävät tarpeellisina tai välttämättöminä, jotta ihminen tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttä ja osallistua sosiaalisesti.

Kaupparyhmien kilpailu pudotti hintoja

Viitebudjetteja on laadittu ensimmäisen kerran vuonna 2010, ja sittemmin tuotteiden hintoja on päivitetty 2013 ja 2015. Sekä aiemmissa että tämän vuoden budjeteissa asuminen ja ruoka haukkaavat suurimmat siivut kotitalouksien rahoista.

Asumiskulut vaihtelevat Helsingissä yksiöiden 738 eurosta neliöiden 1490 euroon kuukaudessa. Muualla Suomessa vuokrat ovat vastaavasti noin 490–950 euroa kuukaudessa. Vuokrat perustuvat alueellisiin asuntotyyppien keskikokoihin ja alueellisiin asuntotyyppien keskineliövuokriin.

Yksin asuvien ruokamenot vaihtelevat yli 65-vuotiaan naisen noin 180 eurosta alle 45-vuotiaan miehen yli 290 euroon kuukaudessa.

– Alle 45-vuotiaiden yksin asuvien miesten ruokakulut ovat suuremmat kuin saman ikäisten naisten, koska miesten energian tarve on suurempi. Alle 45-vuotiailla naisilla taas vaatteiden, lääkkeiden ja henkilökohtaisen hygienian menot ovat suuremmat kuin miehillä, mikä tasoittaa miesten ja naisten viitebudjettikulut lähes yhtä suuriksi, raportissa todetaan.

Kahden huoltajan esimerkkitalouksien ruokakulut vaihtelevat pikkulapsiperheen 710 eurosta kolmen teini-ikäisen perheen noin 1 115 euroon kuukaudessa.

Kulutustutkimuskeskuksen mukaan ruokabudjetit ovat alhaisemmat kuin mitä ne olivat vuoden 2015 hintapäivityksessä.

– Raaka-aineiden hinnat ovat hieman edullisemmat kuin aiemmin kaupparyhmien välisen kilpailun johdosta. Sen lisäksi budjettia alentaa työpaikkalounaiden väheneminen aiemmasta viidestä kerrasta kolmeen kertaan viikossa.

Budjetteihin ei ole laskettu mukaan tupakkaa. Myöskään alkoholiin ei ole varattu rahaa kotiin ostettavaksi.

Lasten harrastusbudjetti edelleen vaatimaton

Viitebudjetteihin on laskettu mukaan myös teknologian tarve: esimerkkitalouksissa kaikilla yli 13-vuotiailla on oma kannettava tietokone ja aikuisilla yksi yhteinen. Lisäksi kaikilla yli 7-vuotiailla on oma älypuhelin.

Kouluikäiselle lapselle on budjeteissa varattu 400 euroa vuodessa harrastuksiin, mikä on raportin laatijoiden mukaan edelleen melko vaatimaton summa. Aiemmassa viitebudjetissa harrastuksiin oli varattu vain 200 euroa vuodessa.

– Se ei nykyään riitä juuri mihinkään kouluikäisten maksulliseen harrastukseen, raportissa sanotaan.

Raportissa on vertailtu harrastusten kustannuksia, ja halvimmaksi osoittautui partio. Edullisin joukkuelaji oli puolestaan salibandy. Partio haukkaa vertailun mukaan vuodessa 60–80 euroa jäsenmaksuja ja 15 euroa kerta tapahtumamaksuja. Salibandyssa kausimaksu on 500–1 000 euroa vuodessa ja vakuutuksen sisältävä lisenssi 100 euroa.

– Salibandykustannukset kattava budjetti riittäisi myös mm. kuvataidekouluun, näyttelemiseen, kuoroon ja uintiin.

Aikuisten harrastuskustannuksiin on budjetoitu jälleen 50 euron jäsenmaksu, jonka voi käyttää esimerkiksi liikuntaryhmään tai kansalaisopistoon. Lisäksi 50 euroa vuodessa on varattu kulttuuriharrastukseen.