Suomalaistutkimus: Nelihenkinen perhe tarvitsee ruokaan jopa 900 e/kk – todellisuus nyt tätäkin karumpi

Viitebudjetin laskemista varten laadittiin kansallisia ravitsemussuosituksia noudattava, viikon mittainen esimerkkiruokalista. Tämän jälkeen kartoitettiin kyseyllä 18–74-vuotiaiden suomalaisten näkemyksiä ihmisarvoisen elämän mahdollistavan ruokakorin sisällöstä sekä ruoan valmistuksesta ja hankinnasta.

Ruokakorilaskelmat laadittiin 12 hypoteettiselle kotitaloudelle, jotka koostuvat eri-ikäisistä lapsista ja aikuisista. Ruokakorien sisällön määrittelyssä hyödynnettiin aikaisempaa tutkimustietoa, kansallisia ravitsemussuosituksia sekä kuultiin kansalaisten näkemyksiä väestökyselyn avulla. Lisäksi viitebudjettien laadinnassa hyödynnettiin eurooppalaisissa yhteishankkeissa laadittuja viitebudjetteja sekä Suomessa aikaisemmin laadittuja viitebudjettilaskelmia.

Yliopiston Anna Grahnin mukaan ruokabudjetissa on otettu huomioon kansalaisten mielipiteet muun muassa sen suhteen, kuinka monta kertaa pitäisi voida tarjota ruokaa myös muille kuin oman kotitalouden jäsenille.

– Toisin sanoen tutkimuksessa nousi esiin se, että ruoan sosiaalinen puoli on suomalaisessa yhteiskunnassa tärkeää: ihmisarvoisen elämään kuuluu, että voidaan nauttia ruoasta muiden ihmisten kanssa ja järjestää juhla-aterioita, Grahn kertoo.

Ruoan hinta noussut entisestään tutkimusajankohdan jälkeen

Ruokakorin sisällön määrittelyn jälkeen hyödykkeet hinnoiteltiin. Ruokakorin ruoka-aineiden ja keittiötarvikkeiden hinnat kerättiin marraskuun 2021 aikana, ja hintojen keruussa huomioitiin alueellinen vaihtelu. On syytä huomioida, että elintarvikkeiden ja muiden kulutustuotteiden hinnat ovat tämän jälkeen nousseet entisestään kaupoissa. Anna Grahn toteaakin, että hankkeen aloittamisen ja tutkimustulosten raportoimisen välissä maailma on muuttunut ennakoimattomasti myös ruoan hintojen suhteen.

– Tutkimuksen ruokakorit on hinnoiteltu viime vuoden lopulla, ja tulemme päivittämään hinnat ruoan osalta vielä syksyllä. Jatkossa onkin syytä kehittää tapoja, joilla ruokakoriin sisältyvien hyödykkeiden hinnat seuraavat ruoan hintakehitystä reaaliaikaisemmin.

Jatkossa olisi Grahnin mukaan syytä ottaa paremmin huomioon myös esimerkiksi erikoisruokavalioita noudattavat kotitaloudet. Nyt julkaistu raportti perustuu kansallisiin ravitsemussuosituksiin, ja siinä muun muassa oletetaan, että kotitalouksien jäsenet ovat terveitä, omatoimisia ja osaavat ylläpitää terveyttään.

Lue myös: Ruoan hinta on noussut rajusti – S-ryhmästä suositellaan selkeää valintaa ruokaostoksilla: "Nyt siihen on kaksinverroin syytä"