Pääsiäisenä yhdistellään iloisesti sekä kristillisiä että pakanallisia perinteitä.
Tarkkaa tietoa suomalaisista pääsiäisperinteistä on tallennettu 1800-luvulta alkaen, kertoo folkloristi Merja Leppälahti Turun yliopistosta.
– Pääsiäisperinteitä on alettu kirjata ylös 1800-luvulla, mutta perinteiden taustalla voi olla hyvinkin vanhoja tapoja ja uskomuksia, Leppälahti sanoo Viiden jälkeen -ohjelmalle.
Perinteiden toteuttamisjärjestys noudatteli pitkälti pääsiäisen tapahtumia raamatussa. Kun Jeesus ristiinnaulittiin ja haudattiin, olivat synkemmät perinteet vallalla. Sunnuntaina, Jeesuksen ylösnoustua, alkoi aurinko taas paistaa ja oli jälleen lupa iloita.
Alla listattuna viisi perinnettä. Merja Leppälahti kertoo niistä tarkemmin yllä olevalla videolla.
Lapsien piiskaus
Osassa maata lapsia on piiskattu pitkänäperjantaina. Perinteitä lasten piiskaamisesta löytyy myös muista Euroopan maista, muun muassa Slovakiasta, jossa erityisesti tytöt saivat piiskaa pääsiäisenä. Pajun oksalla piiskaaminen symboloi nuoruutta ja elinvoimaa, jota naisissa haluttiin voimistaa, kertoo Guardian.
