Viisi vanhaa pääsiäisperinnettä, joista et ole todennäköisesti kuullut – lapsien piiskaus yksi niistä

7:13
Lapset saivat piiskaa ja pahaa karkotettiin – folkloristi Merja Leppälahti kertoo viidestä vanhasta pääsiäisperinteestä.

Pääsiäisenä yhdistellään iloisesti sekä kristillisiä että pakanallisia perinteitä. 

Tarkkaa tietoa suomalaisista pääsiäisperinteistä on tallennettu 1800-luvulta alkaen, kertoo folkloristi Merja Leppälahti Turun yliopistosta.

– Pääsiäisperinteitä on alettu kirjata ylös 1800-luvulla, mutta perinteiden taustalla voi olla hyvinkin vanhoja tapoja ja uskomuksia, Leppälahti sanoo Viiden jälkeen -ohjelmalle.

Perinteiden toteuttamisjärjestys noudatteli pitkälti pääsiäisen tapahtumia raamatussa. Kun Jeesus ristiinnaulittiin ja haudattiin, olivat synkemmät perinteet vallalla. Sunnuntaina, Jeesuksen ylösnoustua, alkoi aurinko taas paistaa ja oli jälleen lupa iloita.

Alla listattuna viisi perinnettä. Merja Leppälahti kertoo niistä tarkemmin yllä olevalla videolla.

Lapsien piiskaus

Osassa maata lapsia on piiskattu pitkänäperjantaina. Perinteitä lasten piiskaamisesta löytyy myös muista Euroopan maista, muun muassa Slovakiasta, jossa erityisesti tytöt saivat piiskaa pääsiäisenä. Pajun oksalla piiskaaminen symboloi nuoruutta ja elinvoimaa, jota naisissa haluttiin voimistaa, kertoo Guardian.

Karjan karvanleikkuu

Naapurin karjalta käytiin pitkänäperjantaina leikkaamassa karvoja, jotta oman karjan hyvinvointi lisääntyisi. Jos naapurin karja oli lypsänyt hyvin ja synnyttänyt vasikat elävinä, ajateltiin karvojen tuovan samaa voimaa myös omaan karjaan. Vastaavasti naapurin karjaonni pieneni.

Kiiran karkotus

Yksi vanhoista tavoista oli kiiran, eli kaiken mahdollisen pahan, karkottaminen. Silloin saatettiin muun muassa kolistella kattiloita ja pitää tulta terva-astiassa, jotta pahat voimat – kuten trullit ja itse paholainen – lähtisivät karkuun koko vuodeksi.

Kiiran karkottamisella varmistettiin myös, että lapset voi jättää huoleti keskenään kotiin heinätöiden aikaan, koska mitään pahaa ei voinut enää sattua. 

Ruokasäännöt

Monissa kodeissa ei tehty pitkänäperjantaina lämmintä ruokaa. Maito ja maitopohjaiset ruuat olivat myös kielletty. Mämmiä sen sijaan sai syödä.

Pääsiäiskeinu

Pääsiäissunnuntaina noustiin aikaisin aamulla tervehtimään aurinkoa, jonka kerrottiin ikään kuin tanssivan taivaanrannassa. Jeesus oli noussut haudasta ja pahat voimat olivat siinä vaiheessa poistuneet. Oli ilon vuoro.

Erityisesti tytöt keinuivat koko päivän, keinuivat ja lauloivat. Lämmintä ruokaa sai taas syödä. Myös munia ja maitotuotteita syötiin, jos niittä sattui talossa olemaan. Ne eivät olleet 1800-luvulla itsestäänselvyyksiä.

Kaikki kuvat: Museovirasto.
Lähteet: Juha Nirkko, Suomen kirjallisuuden seura ja Merja Leppälahti, Turun yliopisto.


Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja