Viisi pahinta kosteusvaurion aiheuttajaa – varo näitä!

Vakuutusyhtiöt korvaavat Suomessa kotitalouksille vuosittain yli 22 000 vesivahinkoa ja korvausten ulkopuolelle jääviä vahinkoja tapahtuu vielä huomattavasti enemmän. Kosteuden aiheuttamat vahingot ovat lisäksi jatkuvassa kasvussa. Lue, miten voit ennaltaehkäistä kosteusvaurioiden syntymistä sekä samalla lisätä kodin käyttöikää ja edistää asumisterveyttä.

Finanssialan Keskusliiton tilastojen mukaan kotitalouksissa tapahtuu vuosittain yli 22 000 vesivahinkoa, joista vakuutusyhtiöt maksavat korvauksia. Korvausten yhteissumma nousee yli 90 miljoonaan euroon vuodessa. Vahingon syynä on useimmiten joko putken tai käyttölaitteen rikkoontuminen. Kosteusvahinkoja, joita vakuutus ei korvaa, tapahtuu kotitalouksissa vielä huomattavasti enemmän.

– Korvausmenojen kasvaminen on pohjoismainen ilmiö. Kosteusvahingot ovat lisääntyneet varsin tasaisesti 1980-luvulta lähtien, Ruotsissa ja Norjassa vielä Suomea jyrkemmin, kertoo vakuutusalan pitkän linjan asiantuntija, If:issä vakuutusjohtajana vaikuttanut Veli-Pekka Kemppinen. Hän ennustaa suuntauksen jatkuvan.

– Sateiden lisääntyminen tulee kasvattamaan erityisesti niiden kosteusvaurioiden määrää, joita vakuutus ei korvaa. Ulkoinen kosteus rasittaa rakenteita, eivätkä ne myöskään kuivu samalla lailla kuin aikaisemmin. Sade- ja tulvavesien hallinta onkin yhä tärkeämpää jokaiselle talonomistajalle, Kemppinen neuvoo.

Kosteus- ja hometalkoiden ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen muistuttaa, että kosteusvauriot paitsi maksavat, myös pilaavat sisäilman ja aiheuttavat terveyshaittoja.

– Suomalaiset viettävät yli 90 prosenttia ajastaan sisätiloissa, joten ei ole yhdentekevää minkälaista ilmaa tiloissa hengitetään. Sisäilman laadusta voi jokainen pitää huolta muun muassa tarkastamalla kodin ilmanvaihtolaitteiden toiminnan ja huoltamalla ne säännöllisesti. Lisäksi on seurattava kodin vesi- ja viemärijärjestelmän käyttöikää ja suoritettava tarvittavat huolto- ja korjaustoimenpiteet ajoissa. Jos kodin sisäilma huolestuttaa tai epäilee kosteusvauriota, kannattaa selvittää tilanne pätevän asiantuntijan avustuksella heti.

TOP 5: Nämä ovat pahimmat kosteusvaurioiden aiheuttajat

1. Astianpesu-, pyykinpesukone tai kylmälaite vuotaa. Pesu- ja kylmälaitteiden asennus on tehtävä huolellisesti ja ohjeiden mukaan. Jos asentaminen askarruttaa, kutsu asiantuntija paikalle. Asenna astiapesukoneen alle vuotokaukalo, joka estää veden pääsyn parketin tai laminaatin alle. Tarkista, etteivät alakaapin jäteastiavaunut vaurioita astiapesukoneen poistoputkea. Pesukoneen paras paikka on lattiakaivollisessa, vesieristetyssä tilassa. Älä jätä astian- tai pyykinpesukonetta päälle yksinään ja muista sulkea koneiden tulovesihanat käytön jälkeen. Sulata pakastin ohjeiden mukaan tai vähintään kerran vuodessa. Muista, että mitkään laitteet, tiivisteet ja liitännät eivät ole ikuisia, vaan niiden käytönaikaista toimintaa tulee seurata.

2. Putki- tai viemäriongelmat. Eniten vahinkoja sekä omakoti- että kerrostaloasunnoissa aiheuttavat kylmävesiputket. Mitä vanhemmasta talosta on kyse, sitä enemmän putket ja viemärit vaativat huoltoa. Yli 30 vuotta vanhojen putkien kunto pitää tarkistuttaa asiantuntijalla, sillä niiden vaihtoaika lähenee. Tarkista kerran kuukaudessa, ettei putkissa ole tihkuvuotoja, jotka ovat usein putkien liitoskohdissa. Pyykistä irtoava vaatenukka, astianpesukoneeseen jääneet ruokajätteet ja lattiakaivoihin kiinnittyneet hiustupot tukkivat poistoputket ja lattiakaivot nopeasti. Tarkista lattiakaivojen kunto ja puhdista ne säännöllisesti. Tarkkaile kuumavesivaraajaa, sen rikkoutuminen aiheuttaa ison vahingon, jos se on sijoitettu ei-lattiakaivolliseen tilaan.

3. Vesikatto tai pesuhuoneen vesieristys vuotaa. Katon pelti-, tiili- tai bitumihuopakatteellakin on rajallinen käyttöikä. Ensimmäiset vuodot ilmestyvät materiaalista riippuen 25–40 vuoden iässä, yleensä piippujen ja muiden läpivientien taitteisiin. Käy yläpohjatilassa sateella tarkastamassa, ettei vesi tule katosta läpi. Yli 30-vuotiaat katot kannattaisi tarkastuttaa asiantuntijalla ja aloittaa rahan säästäminen lähivuosina tulevaa korjausta varten. Pesuhuoneen vesieristykset olisi syytä tarkastuttaa asiantuntijalla, jollei ole täysin varmaa tietoa siitä, miten ne on aikanaan tehty.

4. Sade- ja tulvavedet väärässä paikassa. Jokaisen pientalonomistajan on huolehdittava, että katon sadevedet menevät kaivoon tai kouruilla kauas talosta ja salaojat toimivat. Pidä talojen seinustat vapaina pensaista ja puista, jotta kasvien juuret eivät tunkeudu salaojiin. Varmista, että pihan kallistukset on tehty oikein ja sadevesien poisohjaus rakennusten seinustalta toimii. Näin seinustalle ei jää lammikoita, joista vesi pääsee rakenteisiin. Varmista, että myös ikkunapellit ohjaavat veden pois rakenteista.

5. Pientalojen ala- ja yläpohjan tuuletusongelmat. Rossipohjaisissa rakennuksissa alapohjaan kertyy kosteutta, jos tuuletus ei toimi asianmukaisesti tai tuuletusraot on tukittu. Jos taas tuuletusta ei ole tarpeeksi esimerkiksi kylmässä ullakkotilassa, asuintiloista nouseva kosteus tiivistyy vesikaton alapintaan ja muihin rakenteisiin. Kosteusongelmia syntyy helposti rakennuksen yläpohjassa, kun tehdään lisäeristyksiä ja samalla vahingossa tukitaan räystään tuuletusraot. Ylä- ja alapohjan tuuletusongelmia ratkomaan kannattaa pyytää asiantuntija.

(MTV LIFESTYLE – CISION)

Lue myös:

    Uusimmat