Viimeisillään raskaana oleva nainen kuoli entisen puolisonsa ampumana keskellä vilkasta pääkatua.
Tampereen keskustassa Hämeenkadulla viime syyskuussa tapahtuneesta henkirikoksesta syytetty mies vastaa tänään syytteisiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa.
Poliisi tutki tapausta tappona, mutta syyttäjä päätti nostaa miestä vastaan murhasyytteet. MTV seurasi oikeudenkäyntiä paikan päällä. Oikeus antaa tuomionsa 12. helmikuuta.
37-vuotias romanimies ampui useita laukauksia ja hänen entinen puolisonsa kuoli laukauksiin. Nainen oli viimeisillään raskaana ja hänen seurassaan oli tilanteessa myös pieni lapsi, joka ei haavoittunut ampumisessa.
Murhan lisäksi miestä syytetään ampuma-aserikoksesta ja vaaran aiheuttamisesta. Tapahtumilla oli runsaasti silminnäkijöitä, jonka lisäksi ne tallentuivat useisiin Hämeenkadun valvontakameroihin. Osa sivullisista haavoittui miehen ammuskelun seurauksena.
14.49
Syytetty pyytää vielä päästä ääneen.
– Haluan vain sanoa omaisille syvät pahoitteluni kaikesta mitä tapahtui. Ei ole oikein sanoja, ettekä varmaan minun sanomisiani oikein otakaan. Haluan vain sanoa, että olen syvästi pahoillani kaikesta. Tuli mikä tuli, ei tarvitse lähteä enää hovioikeuteen repimään haavoja auki. En halua omaisille sitä, että he joutuvat katsomaan videoita uudelleen. Se minkä oikeus antaa, otetaan vastaan, syytetty sanoo.
Uhrin äiti puolestaan toteaa syytetylle, että tämä tappoi hänen lapsensa ja Jumala tuomitsee hänet.
Oikeudenkäynti päättyy.
14.46
Oikeudenkäynti on päättymäisillään. Oikeus antaa ratkaisunsa keskiviikkona 12. helmikuuta. Syyttäjä vaatii, että syytetty pidetään edelleen vangittuna.
– Kyllä sieltä sitä kakkua löytyy, Saleva toteaa.
Syyttäjä toteaa, että jos syytetty tuomitaan murhan sijaan taposta, rangaistuksen tulisi olla kovimmasta pääästä. Kari Eriksson puolestaan toteaa, että miehestä tuli tehdä vaarallisuusarvio, mikäli hänet tuomitaan taposta. Eriksson perustelee tätä miehen aiemmalla vakavalla rikollisuudella.
– Ja sitten tuomita tällainen pyttyrangaistus.
Syytetyn puolustus taas katsoo, että sopiva rangaistus olisi 10 vuotta.
– Kyllä tämä sen arvoinen on tappona.
Syytetty haluaa sanoa vielä muutaman sanan.
14.43
Saleva tarkentaa vielä, että syytetty myöntää ampumisen tappona, eikä kiistä omaisten korvausvaatimuksia.
– Se on ihan selvää, että (syytetty) on tehnyt elämänsä suurimman virheen, aivan varmasti. Tämä seuraa häntä loppuelämän. Tuossa tauolla kaveri heitti, että kannattaa varmaan loppuelämä kävellä silmät selässä, Saleva sanoo.
14.40
Tappo on törkeä rikos, mutta murhan täytyy poiketa siitä vielä erityisesti törkeän suuntaan.
Salevan mukaan rikos vastaa hyvin korkeimman oikeuden ratkaisua, jossa "tilanne oli edennyt hallitsemattomaan tilaan". Ratkaisussa oli olennaista myös, että murhan tehnyt ja vaimonsa ampunut mies oli hankkinut aseen vasta tekoa edeltävänä päivänä.
Mutta hän ei ole hankkinut asetta edellisenä päivänä. Hän on kertonut aivan uskottavan tapahtumienkulun. Vakaa harkintaa ei Salevan mukaan tässä tapauksessa ole, etenkään kun ampuminen on tapahtunut vilkkaalla paikalla.
Jos kysessä olisi vakaa harkinta, se tehtäisiin paikassa, jossa minimoidaan kiinnijäämisriski, Saleva sanoo. Hän toteaa myös, että syytetyn päässä ei ole ollut kaikki kohdallaan, kun hän tietoisesti ampui raskaana olevaa uhria.
Teko ei puolustuksen mukaan ollut myöskään erityisen raaka tai julma, sillä tekoa ei pitkitetty eikä mies tuottanut kärsimystä tarkoitusta.
Salevan mukaan raakuus määritellään oikeuskäytännössä niin, että surmaaja käyttää useita eri tekovälneitä useita kertoja osoittaen sitkeää surmaamistarkoitusta.
Tässä ei toteudu tämä erityinen raakuus ja julmuus.
Yleistä vaaraa aiheuttavista rikoksista Saleva toteaa, että vastaavaa perustetta ei ole koskaan käytetty tällaisen rikoksen yhteydessä. Hänen mukaansa kyse on enemmänkin vaaran aiheuttamisesta, mikä on erillinen rikos.
14.30
Syytetyn asianajaja Henry Saleva toteaa, ettei puolusta tekoa, vaan syytettyä henkilöä.
Puolustus nostaa esiin, että mies vapautui vankilasta vain vähän aikaa ennen rikosta. Lapsi oli pantu alulle jo vankila-aikana.
Puoluksen mukaan syyttäjä poimi viestiaineisto myös seikkoja, jotka olivat syytetyn eduksi. Se oli puolustuksen mukaan "avioparin riitelyä", eikä se sisältänyt tappouhkauksia.
Itse tilanteesta puolustus toteaa, ettei kukaan tiedä, mitä syytetyn päässä liikkui. Puolustuksen mukaan tilanteesta kuvatuista videoista näkee, miten mies kiihtyi tilanteessa ja miten hänen aggressiivisuutensa lisääntyi lisääntymistään.
– Tämähän näytti tosi pahalta. (Syytetyn) pitää saada se rangaistus, joka hänelle kuuluu. Ei siten, miltä asia ulkoisesti näyttää, vaan mitä on tapahtunut, puolustus toteaa.
Tuomari toteaa välissä toiselle puolelle salia, että annetaanpa puolustuksen puhua, eikä kommentoida asiaa.
– Ei mua häiritse. Ymmärrän kyllä, Saleva sanoo.
14.24
Uhri pyrki suojelemaan mukanaan ollut lasta, eikä lapsen läsnäololla ollut rikoksen toteutumisen kannalta minkäänlaista merkitystä, Eriksson toteaa.
– Kokonaisarviointini puoltaa murhan tunnusmerkistöä. Näillä perusteilla katsoisin, että tämä asia on valmis päätettäväksi.
14.22
Rikoksen erityisen raaka ja julma tekotapa täyttää Erikssonin mukaan siinä, että syytetty ampui uhria kolmesti, vaikka tämä ei omalla toiminnallaan antanut teolle mitään syytä. Ampuminen tapahtui Erikssonin mukaan niin, että uhri kuolee varmuudella.
– Kun viimeinen laukaus on niskaan teloitustyyppisesti, voidaan sanoa, että tekotapa on raaka ja julma.
14.18
Eriksson huomauttaa, että mies piti koko ajan kättä taskussaa.
– Ainoa johtopäätös on se, että hän odottaa sopivaa hetkeä, milloin hän sen laukaisee. Ensikohtaamisen jälkeen (uhri) yrittää lähteä toiseen suuntaan kävelemään pois paikalta, mutta (syytetty) ei sitä salli.
Erikssonin mukaan syytetty on ollut kokenut alfa pvp:n käyttäjä ja pystyi arvioimaan tilansa ainetta käytettyään. Eriksson siis kiistää, että huumeiden käyttö olisi aiheuttanut rikoksen.
– Kuka tahansa voisi saattaa itsensä humalaan ja selittää, että se johtui siitä, että join liikaa alkoholia.
14.15
Uhrin omaisten asianajaja Kari Eriksson nostaa omassa puheenvuorossaan esille sen, että uhrin ja syytetyn suhde ei ollut kovin pitkä, mutta siihen sisältyi väkivaltaa, uhkaa, silmälläpitoa ja uhkauksia sukulaisia kohtaan. Uhri yritti päästä eroon suhteesta, mutta se ei ollut helppoa.
– Viestejä oli huomattava määrä. Koko yö oli yhtä valvottamista. Kaiken tarkoituksena on varmistaa, että (uhri) on hallinnassa ja valvovan silmän alla.
Erikssonin mukaan tällä on merkitystä myös itse murhan kanssa. Eriksson toteaa miehen hallineen uhria ja ajatelleen, että voi tietyssä tilanteessa myös tappaa tämän.
Eriksson viittaa myös korkeimman oikeuden ratkaisuun, johon puolustus on aiemmin vedonnut. Erikssonin mukaan ratkaisussa on ollut kyseessä täysin erilainen tilanne.
– Voisin mennä vielä pidemmälle. Tuossa esitin kysymyksiä, miksi hän on ottanut aseen mukaan, eivätkä vastaukset olleet kovin uskottavia. Ase on otettu nimenomaan surmaamista varten mukaan, tai sitä varten, että hän saattaa tähän ryhtyä.
14.11
Ampujan täytyy ymmärtää tai pitää varsin todennäköisenä, että kun ampuma-aseesta lähtee luoti, se luoti tai jonkin muu seikka voi aiheuttaa vakavia vammoja myös sivullisille, syyttäjä sanoo.
Syyttäjä ottaa vielä lopuksi kantaa siihen, uhkasiko mies poliiseja vai ei. Syyttäjän mukaan on selvää, että kun poliisilla on lähtötietona Hämeenkadulla tapahtunut ampuminen, poliisi suhtautuu vakavasti ampumispuheisiin.
Syyttäjän loppulausunto päättyy.
14.09
Syyttäjän mukaan on huomattavaa, että syytetty tiesi uhrin olevan raskaana ja riisti tältä hengen siitä huolimatta. Rikos on ollut myös kokonaisuuten arvostellen törkeä.
Onhan tämä tappona hyvin poikkeuksellinen, jos mietitään tapon tunnusmerkistöjä. Minusta (syytetty) voidaan tuomita murhasta.
14.08
Syyttäjän mukaan mies ymmärsi ensimmäisen laukauksen jälkeen, että uhri pääseekin vielä liikkeelle. Sitten hän ampui vielä kahdesti.
Se osoittaa sitä, että hänellä on tarkoitus tappaa.
Se, että miehellä oli yöpymiskamppeet mukana, mutta hänen taksinsa oli jäänyt odottamaan, on syyttäjän mielestä erikoista.
– Hänen antamansa selitys ei ole missään määrin yleisen elämänkokemuksen mukainen.
Syyttäjän mukaan on selvää, että ensimmäinen, uhrin rintakehän lävistänyt luoti aiheutti kipua ja kauhua.
– Kun hän ymmärsi sen tilanteen olleen todellinen. Hän on päässyt siitä karkuun, jonka jälkeen lähtee toinen laukaus. Kolmas on sitten aika läheltä ammuttu takaraivoon. Jokaikinen näistä laukauksista olisi lopulta aiheuttanut kuoleman, syyttäjä sanoo.
Syyttäjä pitää rikosta erityisen raakana ja julmana siksi, ettei nainen voinut puolustaa itseään mitenkään.
Neljänneksi syyttäjä perustelee rikosta murhana siksi, että se aiheutti vakavaa yleistä vaaraa. Hän toteaa, että luvattomalla aseella keskellä Hämeenkatua päihtyneenä ampuminen voisi hyvinkin olla osoitus vakavan yleisen vaaran aiheuttamisesta.
14.03
Syytetyn kuuleminen päättyy ja oikeudenkäynti alkaa lähestyä loppuaan. Syyttäjä toteaa, että uhrin tilanteesta ei saadun näytön perusteella jäänyt epäselvyyttä: hän pakeni väkivaltaa turvakotiin ja pelkäsi henkensä puolesta.
Syyttäjän mukaan oikeudessa läpi käyty viestittely kertoo siitä, miksi mies halusi pitää yhteyttä naiseen vielä senkin jälkeen, kun nainen oli ratkaisunsa tehnyt.
– Se liittyy siihen, miksi hän ylipäätään tarttui aseeseen Hämeenkadulla.
Syyttäjän tulkinta valvontakameroiden nauhalta on se, että miehellä ei ollut hyvää tarkoitusta tavata naista.
– Siinä on ulkopuolisetkin olleet huolissaan tilanteesta.
Syyttäjän mukaan murhan tunnusmerkintönä oleva harkinta ja suunnitelmallisuus täyttyy teossa.
– Hän on ottanut aseen mukaan. Hänellä ei ole ollut mitään syytä saapua tapaamiseen ladatun aseen kanssa, ellei hän olisi valmistautunut sen käyttämiseen, syyttäjä sanoo.
13.59
Mies sanoo, että jos hänen olisi ollut tarkoitus tappaa nainen, hän ei olisi tehnyt sitä yleisellä paikalla.
Oliko niin, että et välittänyt siitä asiasta, Eriksson kysyy.
Seuraa pieni sananvaihto, jonka päätteeksi kysymykseen ei saada vastausta.
Eriksson jatkaa kysymällä, mikä tarve miehellä oli ottaa ase esiin seinää vasten painetun naisen edessä.
– Ei siinä ollut ketään miestä.
– Siinä tilanteessa kun ammut, niin edessäsi on ainoastaan (lapsi) ja (uhri). Hän on selkä rakennuksen seinää vasten. Miksi otit aseen esille, Eriksson tenttasi.
Mieheltä ei tunnu irtoavan kunnon vastausta. Eriksson jatkaa kysymällä, miksi mies meni naisen perään ja ampui tätä vielä viimeisen laukauksen suoraan niskaan.
– Kaikki tapahtui hetken mielijohteesta. En varmaan ajatellut mitään.
Mies kertoo paenneensa paikalta, koska meni paniikkiin.
13.55
Omaisten asianajaja Kari Eriksson kysyy syytetyltä, miksi hän oli ottanut aseen mukaan. Mies kertoo, että mies hyökkäisi hänen kimppuunsa, koska hän on sanonut puhelimessa asioita, joita "ei voi toisille mustalaisille sanoa".
Eriksson kysyy, miksi syytetyn viestien sävy muuttui ahdistelevasta mukavammaksi se, että hän saisi uhrin eteensä.
– Totta kai ne viestit muuttui, kun en vetänyt sitä ainetta. Rupesi itsekin ymmärtämään, mitä on tullut sanottua, mies vastaa.
Eriksson kysyy myös siitä, miksi piti ladattua asetta mukanaan ja miksi piti kättään jatkuvasti samassa taskussa. Syytetyn mukaan hän ajatteli, että "se mies" tulee.
Mies kiistää, että mukavampien viestien tarkoitus oli saada nainen luokseen.
– Olishan hän tullut muutenkin myöhemmin kotiin, jos olisin ollut rauhallinen.
13.51
Mies toistaa, ettei hänen ollut tarkoitus tappaa ketään.
– Ei edes sitä ihmistä, jonka olin ajatellut olevan siellä.
Asianajaja kysyy, onko syytetty miettinyt mielentilansa tutkimista.
– Kyllä mä muuten ihan järjissäni olen ja ymmärrän kaikesta kaiken, mutta sellainen ihminen, joka on valvonut niin pitkään, ei ymmärrä asioiden oikeaa laitaa.
Syyttäjä kysyy, miksi ase oli käyttövalmiina syytetyn taskussa.
– Siksi, kun ajattelin, että se mies tulee sieltä.
13.50
Mies kertoo, ettei hänen ollut missään nimessä tarkoitus surmata naista. Hän kertoo, että piti asetta mukanaan vain omaksi turvakseen, eikä sillä ollut tarkoitus ampua ketään.
– Olin ostanut sen vanhalta ystävältä. Olin ostanut sen siksi, että mulla oli toisten mustalaisten kanssa riitaa, mies sanoi.
Riita koski aiempaa asiaa, jonka vuoksi mies oli vastikään istunut vankilassa.
13.47
Mies kertoo huutaneensa häntä noutamaan tulleille poliiseille, että jos he tulevat asuntoon sisään, hän tappaa itsensä.
Mies kertoo syyksi halunneensa tavata jonkun henkilön, mutta ei halua nimetä tätä. Syytetty kiistää uhanneensa poliiseja.
13.46
Mies kertoo olleensa kiihtyneessä tilassa ja ajatelleensa, että naisen uusi mies tulee paikalle.
– Oletko jälkeen päin miettinyt, että oliko siellä ketään miestä.
– Ei ollut. Kun katsoin sitä yhtä videota, niin jouduin toteamaan, ettei siellä ketään ollut.
– Se oli monien asioiden summa, mitä päässäni ajattelin.
Ampumisen jälkeen mies juoksi samaan taksiin, joka oli tuonut hänet Parkanosta. Mies oli aiemmin pyytänyt taksia odottamaan.
Miehellä oli mukanaan kassi, jossa oli yöpymiseen tarvittavia asioita, kuten shampoota.
– Ajattelin, että jutellaan siinä ja jään sinne sitten yöksi.
Mies kertoo paenneensa vanhemman naisen luokse, jota hän kutsuu "uskovaiseksi mummeliksi". Miehen mukaan hän sai tulla naisen luo rauhoittumaan. Ennen asunnolle menemistä hän soitti eräälle henkilölle ja pyysi tätä soittamaan hätäkeskukseen ja kertomaan, missä mies oli.
Asunnolla mies soitti puheluita "tärkeille ihmisille" ja kertoi, mitä on tapahtunut.
13.42
Asianajaja kysyy tapahtumapäivästä. Syytetty kertoo olleensa Parkanossa ja viestitelleensä naisen kanssa läpi yön.
– Hän sanoi, että tulee hakemansa niitä vaatteita kotona. Halusin päästä juttelemaan. Mulla oli kaksi vaatekassia mukana. Mulla oli tarkoitus jäädä Tampereelle ja saada (uhri) takaisin kotiin.
Mies kertoo, hänelle tuli "pakonomainen tilanne" kun nainen kääntyi poispäin hänestä Hämeentiellä. Miehen mukaan ase ei ollut mukana naisen tappamista varten.
13.39
Syytetty kertoo, että aggressiivisessa viestittelyssä uhrille oli kyse hänen omista harhakuvitelmiinsa, joihin vaikutti valvominen ja huumeiden käyttö. Mies uskoi, että naisella oli toinen mies.
– Pitääkö se paikkansa, että olit katsonut sängyn alle ja sänkyynkin, että onko siellä toinen mies. Oliko ne käsitykset todellisia, asianajaja kysyy.
– Kyllä, syytetty vastaa.
13.37
Nyt ääneen pääsee syytetty itse. Hänen asianajajansa pyytää miestä kertomaan elämästään ja siitä, miten hän oppi tuntemaan uhrin.
Syytetty vastaa hyvin matalalla äänellä.
– Marraskuuta, joulukuuta tutustuttiin. 2023. Kaikki meni hyvin toukokuun 11. päivään asti. Olin siihen asti koevapaudessa.
Mies kertoo retkahtaneensa alfa pvp:n käyttöön vapauduttuaan. Käytöstä tuli säännöllistä.
– En päässyt siitä suosta ylös. Sitä kesti neljä kuukautta. Olin väsynyt siihen kaikkeen touhuun mitä kotona oli ja mitä touhusin kodin ulkopuolella.
Asianajaja kysyy, miten aineen käyttö vaikutti.
– Kyllähän sen kaikki tietää ja lehdistä luetaan mitä se tekee.
13.35
Syytetyn asianajaja pyytää poliisia tarkentamaan, onko syytetty uhannut ampua poliiseja vai itsensä. Tästä oli poliisienkin keskuudessa epäselvyyttä.
– Minä kerron vain siitä, mitä minä kuulin.
Todistaja kuitenkin kertoo, että on täysin mahdollista, että syytetty sanoi ampuvansa itsensä.
– Uskon kyllä virkaveljeä, kuin näin sanotaan.
13.32
Syyttäjä kysyi poliisin ammatillista mielipidettä tilanteesta.
– Kyllä siinä varmasti jokainen koki, että meille on esitetty uhkaus virkatoimen hidastamiseksi tai estämiseksi.
Todistajan mukaan poliisi suhtautuu tällaiseen vakavasti.
– Tällainen alkurikos oli kuitenkin meillä tiedossa ja kiinniottoa suoritetaan.
Syytetyn asianajaja kysyi poliisilta, miten poliisi osasi mennä kyseiseen asuntoon ja oliko taustalla se, että hän itse ilmoitti missä on.
Poliisi kysyi oikeuden puheenjohtajalta, tarvitseeko hänen vastata.
– Jos voitte vastata niin, että ette paljasta mitään poliisin taktiikkaan liittyviä, tuomari sanoi.
– Se, mistä osattiin mennä Kuruun, oli poliisin tutkintaan tulleen tiedon perusteella. Muuta en tiedä, poliisi vastasi.
13.29
Todistaja kertoo, olleensa kiinniotossa toimintaryhmän johtajana.
– Kuulin, kun hän huusi asunnosta meille päin, että älkää tulko avaimilla. Minulla on ase, todistaja sanoi.
Tämän jälkeen asia meni neuvotteluksi, poliisi kertoo.
– Kärjessä olevat välittivät tietoa, miten neuvottelu etenee. Hän halusi tavata tietyn henkilön, mutta siihen me ei voitu suostua. Neuvoteltiin puhelinsoitosta, mikä oli lupa toteuttaa. Sittenpä hän tuli sieltä asunnosta ihan rauhallisesti ja otettiin kiinni.
Poliisi kertoo, että ase löytyi välittömästi ulko-oven vierestä pienen tuolin tai pöydän päältä.
13.27
Oikeudenkäynti jatkuu. Äskettäin nähtiin pieni välikohtaus, jossa oikeudenkäyntiä seurannut henkilö kävi puhumassa syytetylle kovin sanoin.
–Muista, että Jumala on pitkämielinen. Tulet ihan varmasti noukkimaan jokaisen kiven, minkä olet heittänyt.
Seuraavaksi kuullaan poliisia, joka oli mukana syytetyn kiinniotossa. Ampumisesta syytettyä miestä syytetään myös virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.
12.20
Todistaja kertoo kuulleensa tilanteen aikana yksittäisiä sanoja. Hän kuitenkin kuuli selvästi yhden syytetyn lauseen.
– Hän sanoi, että mä ammun.
Todistajan mukaan ampuminen tapahtui alle minuutin päässä siitä, kun mies työnsi uhrin seinää vasten.
Syytetyn asianajaja kysyy todistajalta, että miksi tämä kertoi esitutkinnassa, ettei ollut varma siitä, kuuliko miehen puhuneen ampumisesta.
– En voi sitä päässäni toistaa, että kuulinko varmasti, mutta niin varmasti kuin ihminen voi olla.
Seuraavaksi oikeus pitää lounastauon. Oikeudenkäynti jatkuu noin 13.20.
12.16
Todistaja kertoo tarkkailleensa tilannetta ystäviensä kanssa. Hän yritti kysyä naiselta, onko kaikki ok.
– Hän sanoi, että ei ole. Hän oli yllättävän rauhallinen. Omasta mielestäni se olisi ollut ahdistava tilanne, mutta hän vastasi aika rauhallisesti, että ei ole.
Todistaja kertoi kysyneensä pitäisikö soittaa hätäkeskukseen, kun käsirysy syytetyn ja uhrin välillä alkoi. Todistaja yritti soittaa hätäpuhelua, kun kuuli laukauksen ja naisen kiljuvan.
– Nainen oli seinän vierustalla. Siihen mies oli hänet työntänyt, todistaja sanoo.
– Ajattelin, että se ei kuulostanut jotenkin aidolta, että tässä olisi oikeasti ammuttu. En ole ennen kuullut paikanpäällä laukauksien ääniä. Siihen ei jotenkin uskonut, kun uhri ei hätkähtänyt, vaan näytti vain järkyttyneeltä, kiljui ja lähti juoksemaan.
Juoksuun lähtemisen jälkeen todistaja näki, kuinka syytetty ampui viimeisen laukauksen, jonka jälkeen uhri lyyhistyi maahan.
– Mulla on se kuva päässä, kun katson kauas ja näen hänet siinä lyyhistyneenä ja pieni lapsi huutaa, että äiti, äiti.
12.11
Uhrin serkun kuuleminen päättyy. Seuraava todistaja on yksi ampumistilanteessa paikalla olleista sivullisista. Hän kertoo, että tilanne sai hänet ja ystävänsä pysähtymään.
– Näin sitten heidät ja sylilapsen siinä. Syytetty oli epätavallisen lähellä uhria. Elekieli oli sellaista uhkaavaa ja aggressiivista. Aina kun uhri perääntyi niin hän seurasi peilinä perässä. Ei antanut tilaa toiselle.
12.05
Serkku kertoo uhrin sanoneen pelkäävänsä omansa ja lapsensa henkien edestä, vaikka sanallista tappouhkausta ei ollutkaan.
11.59
Serkku kertoo uhrin lähettäneen hänelle kuvia vammoistaan.
– Käsivarsissa oli mustelmia ja päänahassa.
Serkun mukaan he joutuivat miettimään, miten uhri pääsisi turvakotiin. Lopulta turvakodista lähetettiin taksi hakemaan häntä. Serkku sanoo, että uhri oli turvakodissa pelokas.
– Hän joutui näyttämään videopuhelussakin, että turvakodissa ei ole miestä. Hän oli suunnitellut pyytävänsä siirron Tampereelta Helsinkiin tai Turkuun. Ei uskalla olla, kun (syytetty) pyörii täällä.
11.56
Uhrin serkku kertoo, että uhrin ja syytetyn välillä oli aiempaa väkivaltaa.
(Uhri) soitti minulle saunan jälkeen. Sanoi, että pysy puhelimessa ja soita poliisit, jos kuulet jotain. Sieltä kuului huutoa ja hakkaamista. (Uhri) itki siinä.
Uhrin serkku murtuu kyyneliin ja jatkaa kertomustaan lause lauseelta.
– Soitin hätäkeskukseen. Sanoin, että hänelle ei missään nimessä soittaa, vaan pitää mennä paikalle. Poliisit olivat saaneet numeron jostain ja soittaneet. En tiedä eskaloituiko tilanne siitä, mutta hän soitti minulle yöllä ja kertoi, ettei uskalla enää soittaa ja että kukaan ei tullutkaan.
11.51
Seuraavaksi kuullaan uhrin serkkua. Hän oli ilmoittanut oikeudelle, ettei halua nähdä syytettyä. Tätä varten omaisten asianajaja Kari Eriksson kävi erikseen hakemassa hänet sisään saliin.
11.50
Todistajan kuuleminen päättyy.
11.48
Turvakodin työntekijän mukaan uhri oli jo aikeissa mennä tapaamaan syytettyä, joka aikoi "hakata syntymättömän lapsen vatsasta pois". Uhrin sisko sai kuitenkin ylipuhuttua hänet.
Todistaja kertoo, että hän ja uhri keskustelivat viimeisen kerran vain tunteja aiemmin ennen tapahtumaa.
Turvakodissa suositeltiin, ettei nainen poistuisi sieltä, sillä syytetty oli nähty turvakodin ympäristössä.
– Pyydettiin virka-apupyyntö poliisille, jotta hän olisi päässyt hakemaan omia ja lasten tavaroita miehen asunnosta.
Todistaja kertoi, että ennen ampumista nainen kertoi hakevansa vaatteita lapselle, eikä se kestäisi kauaa. Turvakodin työntekijä yritti suostutella naista olemaan menemättä ulos.
– Ainahan me ajatellaan, että ei meitä oikeasti tapeta. Ihminen perusluonteeltaan ei halua uskoa, että joutuu uhriksi sellaiselle. (Uhri) oli tosi väsynyt ja iloinen siitä, että viestien sävy oli muuttunut, todistaja kertoo.
Todistajan mukaan uhrin ja tämän 4-vuotiaan lapsen suhde oli poikkeuksellisen lämmin. Hän puhui todella kauniisti pojalleen.
– Ja poika oli tosi kiinni äidissään.
11.43
Seuraava todistaja oli tapetun naisen omatyöntekijä turvakodissa. Hän kertoo, että nainen pelkäsi puolisoaan paljon.
– Hänellä oli paljon mustelmia ympäri kehoa. Hän kertoi, että oli raskaana ja puoliso on saanut päähänsä, että hän on pettänyt puolisoaan ja lapsi on likaantunut. Puoliso vaati häntä abortoimaan lapsen, tai että ymmärsin, että puolison kaveri olisi tullut hakkaamaan lapsen, ellei uhri poista lasta muiden keinoin.
Turvakodin työntekijän mukaan puoliso oli naisen mukaan arvaamaton. Hän oli esimerkiksi tullut keskellä yötä nukkuvan naisen luokse ja tarkastanut sängyn ja peiton alta, ettei siellä ole ketään toista miestä.
– Siinä yhteydessä puoliso nosti hänet myös seinälle.
11.36
Äiti kertoo, että uhri uskoi kaikista hyvää. Äiti kertoo olevansa edelleen järkyttynyt.
– Hänen kaksoissiskollaan on kaksi poikaa, jotka joutuvat olemaan poissa koulusta. (Lapsi) puhuu joka päivä (uhrista), äiti kertoi.
Äidin mukaan hän on kertonut asiasta kyselleille lapsille, että he ovat päättäneet, että on Jumalan asia kostaa syytetylle, ei heidän asiansa.
– (Poika) voi nyt tosi huonosti. Tarha ja neuvola ovat keränneet ammattitiimiä auttamaan, äiti kertoo.
11.31
Nyt kuullaan uhrin äitiä. Hän kertoo, että sisarusten välit olivat läheiset. Äidille jäi kuusi lasta, kun perheen isä kuoli.
– Meillä ei ollut kuin toisemme. Olin aika paljon töissä. Yhdessä pidettiin kotia koossa. (Uhri) soitti minulle monta kertaa päivässä ja asui luonani monta kertaa.
11.29
Todistajan mukaan hän oli kävelemässä ohi, kun ampuja kävi uhriin käsiksi. Itse ampumista hän ei nähnyt.
– Näin sen, kun naista työnnettiin seinää päin. Kun ase otettiin taskusta, käännyin juoksemaan karkuun.
Todistaja kertoo, että seuraavana aamuna hän huomasi pakarassaan mustelman.
Todistaja kertoi esitutkinnassa nähneensä, miten romaninainen yritti laittaa itseään koko ajan miehen ja lapsen väliin. Mies piiritti lasta. Opiskelija kertoi oikeudessa, että lausunto pitää paikkansa.
11.23
Ensimmäinen todistaja on yksi ampumisen nähneistä opiskelijoista.
11.22
Syyttäjä näyttää kuvia asunnosta, josta ampumisesta syytetty mies otettiin kiinni. Kuvista näkyy, että mies oli jättänyt pistoolinsa asunnon eteisen pöydälle.
Seuraavaksi oikeus kuulee todistajia.
11.20
Yleisön poissaollessa oikeus katsoi kuvia toiselle opiskelijoista syntyneestä vammasta. Vamma aiheutui pakaraan.
Toisen opiskelijan haalariin jäi luodista nirhauma.
11.19
Syyttäjä näyttää valvontakameratallenteelta pysäytyskuvan, jossa näkyvät ampujan tulilinjalle joutuneet opiskelijat. Uhrin lävistäneet luodit osuivat kahteen opiskelijaan, joista toinen selvisi vammoitta ja toinen sai mustelman.
11.18
Julkinen oikeudenkäynti jatkuu. Vielä katsotaan muutama kirjallinen todiste.
10.53
Syyttäjä näyttää viestejä, jossa uhri kertoo omaisilleen, mitä toivoo lapselleen tapahtuvan, jos hänelle itselleen käy jotain.
Toisessa viestissä uhrin veli kertoo syytetyn soittaneen hänelle ja esittäneen perättömiä asioita.
Viesteissä nainen kertoo pyrkivänsä turvakotiin Turkuun, jossa ajatteli olevansa turvassa.
– Sinne hän ei ehtinyt, syyttäjä sanoo.
Oikeus pitää nyt tauon. Käsittely jatkuu sen jälkeen jonkin aikaa yleisöltä suljetuin ovin.
10.52
Syytetyn puolustus toteaa, ettei ymmärrä syytetyn lähettämät lukuisat viestit ja soittoyritykset liittyvät vakaaseen harkintaan.
Vainoamisasiassa tämä olisi eri juttu, mutta en näe tässä aihetta vakaaseen harkintaan.
– Sinänsä riidatonta, hullun lailla soiteltu.
10.44
Syytetyn puolustus sanoo, että viestit todistavat, että osapuolten välillä oli riitaa, mutta viesteissä ei ole konkreettista tappouhkausta.
– Sinänsä on selvää, etteikö (syytetty) olisi tässä se pääasiallinen riitelijä. Kyllä tässä mustasukkaisuutta on, mutta ei mitään tappouhkauksia.
10.42
Nyt miehen ja naisen viestit on käyty läpi. Kari Eriksson huomauttaa, että mies on pitänyt viestittelyllään jatkuvaa kontrollia yllä. Mies on uhannut mies naisen sukulaisia, Eriksson toteaa.
10.40
– Lopeta sun sekoilut, ota järki käteen, nainen vastaa miehen yhteen viestiin.
Mies taas puhuu siitä, miten naisen tuleva lapsi ei olisi hänen.
10.35
Syytetty istuu edelleenkin hiljaa omalla paikallaan tuijottaen kohti pöydän pintaa.
10.33
Syyttäjän mukaan miehen viesteistä käy ilmi hänen ajattelevan, että naisella oli toinen suhde.
10.32
Nyt salissa neuvotellaan siitä, katsotaanko salassa pidettävä näyttö nyt vai myöhemmin. Syyttäjä päätyy siihen, että se katsotaan lopuksi.
Seuraava todiste on yli 100 sivua pitkä Whatsapp-viestikeskustelu, joka taltioitiin syytetyn puhelimesta. Keskustelun toisena osapuolena on uhri.
Syyttäjä nostaa muutaman viesteistä esille. Ensimmäisessä syytetty toteaa, ettei jaksa elämää, vaan tekee kaikesta lopun. Monien viestien sävy on uhkaava ja mies vaatii jatkuvasti naista vastaamaan puhelimeen.
– No kuule arvaa mitä, ei tarvi kirjoittaa eikä mitään. Sen pojan mä haluan ensin hakata. Sen jälkeen sut, syytetty kirjoittaa.
Syyttäjän mukaan viestien lisäksi syytetyn ja uhrin välillä oli myös useita puheluja.
10.24
Syyttäjän mukaan on selvää, että uhrin lapsen kauhu ja hätä käy videolta selvästi esille.
Uhrin omaisten asianajaja ja lapsen edunvalvoja Eriksson taas huomauttaa, että tässä ei ollut kyse riidasta, vaan yksipuolisesta ahdistamisesta.
– Uhri pyrkii pakenemaan, hänellä on koko ajan ote lapsensa kädestä. Mies seuraa ja kun saa ahdistettua tämän seinää vasten, päättää surmata tämän. Viimeinen laukaus on mielestäni selvästi teloituslaukaus, suoraan niskaan lähietäisyydeltä.
10.22
Oikeudessa katsotaan vielä toinen valvontakameratallenne, josta tapahtumat käyvät ilmi vielä tarkemmin. Tämä tallenne on kuvattu niin läheltä, että paikalla olijoiden ilmeet näkyvät selvästi.
Ennen ampumista mies tarttuu uhria niskasta kiinni ja näyttää kuiskaavan jotain tämän korvaan. Uhri ei tee fyysistä vastarintaa, mutta yrittää koko ajan vetäytyä pois miehen luota. Hän pitää neljävuotiasta lastaan kädestä kiinni.
Pojan kauhistunut ilme näkyy selvästi, kun mies ampuu uhria. Poika jää itkemään kadulle kaatuneen äitinsä ruumiin viereen, kun ampuja juoksee karkuun.
Videon katsomisen aikana uhrin omaiset reagoivat siihen voimakkaasti.
– Kylmäverinen penikka, yksi heistä kutsuu syytettyä.
10.20
Tuomari huomauttaa uhrin omaisia, että vaikka video herättää tunteita, heidän tulisi pidättäytyä kommentoimasta.
Videolla näkyy hyvin, että paikalla oli runsaasti sivullisia. Miehen käytös herättää huomiota myös heissä.
Yksi paikalle sattuneista opiskelijoista yrittää estää miestä juuri ennen kuin mies kaivaa aseensa esille. Mies ei kiinnitä opiskelijaan mitään huomiota, vaan sysää tämän sivuun ja ahdistaa uhria kohti seinää.
Sitten mies ottaa pistoolin taskustaan ja ampuu ensimmäisen laukauksen. Uhri lähtee juoksemaan ja saa otettua muutamia askeleita eteenpäin, kunnes mies ampuu tappavan laukauksen.
10.17
Videolla näkyy, kuinka uhri seisoo Hämeenkadulla. Hänen nelivuotias lapsensa leikkii betoniporsaan päällä. Sitten syytetty saapuu paikalle ja lähestyy uhria heti uhkaavasti.
Mies ahdistaa uhrin seinän viereen.
10.16
Syytetyn puolustus toteaa, ettei mies oli pystynyt katsomaan videoita esitutkinnan aikana.
– Kato nyt vaan, uhrin omaisten puolelta kuuluu.
10.14
– Ei nämä mitään vahingonlaukauksia olleet. Kyllä siinä on liipaisimesta vedetty, syytetyn puolustus toteaa.
Seuraavaksi katsotaan ampumista esittävät videot. Tuomari kertoo, että uhrien omaisilla on mahdollisuus poistua paikalta, mikäli he eivät pysty katsomaan videoita.
10.11
Syyttäjä sanoo, että asetutkimuksissa mitattiin pistoolin liipaisimen vastus. Siinä todettiin, että liipasin on ollut raskas, eikä sitä ole voitu laukaista vahingossa.
10.10
Syyttäjä käy lyhyesti läpi myös miehelle tehtyjen verikokeiden tulokset, joiden perusteella hänen veressään on ollut alfa pvp:tä. Toinen todiste taas koskee asetutkimusta, jonka poliisi teki miehen käyttämällä pienelle taskupistoolille.
Uhrin omaisten asianajaja Kari Eriksson toteaa, että ase on ollut miehen taskussa valmiiksi virettynä, koska ampumista esittävällä videolla ei näy syytetyn aseelle tekemää latausliikettä.
10.08
Syytetyn puolustus nostaa esiin, että mies käytti viestien lähettämisen aikaan päivittäin alfa pvp:tä.
10.06
– En mä mee enää, seuraavaks se tappaa mut, nainen viestitti.
Viestittelyn toinen osapuoli varoittaa naista olemaan menemättä mihinkään lankaan syytettyyn liittyen ja olemaan uskomatta esimerkiksi miehen uskoontuloon.
10.05
Seuraavat todisteet ovat uhrin viestejä. Nainen kertoo viestissään, ettei uskalla olla miehen lähellä ja pelkää, että tämä tappaa hänet.
Nainen kertoo viesteissään myös miehen lähettämistä uhkauksista, joista yksi koski naisen tukan leikkaamista "hiirenhäntätukaksi".
10.02
Ensimmäinen todiste on naisen ottamia kuvia suuresta käsivarressaan olevasta mustelmasta ja muista vammoistaan. Niitä on runsaasti eri puolilla kehoa. Todiste liittyy pahoinpitelysyytteeseen.
Kuvat otettiin ennen Hämeenkadun tapahtumia.
10.01
Nyt oikeus siirtyy näytön eli todisteiden käsittelyyn. Osa todisteista käsitellään todennäköisesti yleisön läsnä olematta.
Syyttäjä on kuitenkin sitä mieltä, että ampumista esittävät tallenteet voitaisiin katsoa julkisesti. Myös omaisten asianajaja Eriksson on samaa mieltä.
– Siinä näkyy asia koko karuudessaan. En näe mitään syytä, että se pitäisi salata.
9.59
Puolustuksen mukaan mies haluaa kertoa oikeudessa, minkälaista hänen ja uhrin elämä oli. Kun puolustus kertoo, ettei uhkailua ollut, uhrin omaisten puolelta salia kuuluu pieni naurahdus.
9.57
Oikeutta on käyty nyt tunti ja käsittely vaikuttaa etenevän nopeasti. MTV:n tietojen mukaan koko asia käsiteltäisiin yhden päivän aikana.
9.52
Uhrin omaisten asianajaja ja lapsen edunvalvoja Kari Eriksson toteaa omassa puheenvuorossaan, että miehen ja uhrin suhteessa oli jatkuvasti uhkailua ja väkivaltaa. Se ei kohdistunut ainoastaan uhriin, vaan myös esimerkiksi uhrin veljeen.
Tapahtumaa edelsi miehen voimakas painostus. Mies lähetti 148 viestiä Whatsappissa ja yritti soittaa 190 kertaa. Erikssonin mukaan viestit olivat hyvin syyllistäviä ja painostavia. Lopuksi ne olivat maanittelevia. Erikssonin mukaan miehen oli pitänyt tuoda mukanaan lastenvaatteita.
Eriksson huomauttaa myös, että miehen toinen käsi oli ennen ampumista koko Hämeenkadun tapahtumien ajan taskussa, jossa hän piilotteli asettaan.
– Periaatteessa tässä asiassa ei tarvittaisi muuta näyttöä kuin videot, joista asia käy hyvin selväksi. On toimittu kylmästi ja määrätietoisesti tavalla, jotka varmasti surmaavat toisen ihmisen.
Erikssonin mukaan videolta käy ilmi, ettei osapuolten välillä ollut riitaa, vaan nainen yritti jatkuvasti perääntyä pois päälle käyvän miehen luota.
– Tilanne oli sellainen, että hänet oli ahdistettu seinää vasten, jonka jälkeen tapahtui ampuminen.
Eriksson kutsuu viimeistä, suoraan naisen niskaan kohdistunutta laukausta teloituslaukaukseksi.
9.48
Syytetty on istunut koko istunnon ajan hiljaa paikallaan, katse kohti pöytää luotuna.
9.46
Syyttäjän mukaan asia on näytön eli todisteiden mukaan selvä. Ampuminen tallentui useisiin valvontakameroihin, jonka lisäksi paikalla oli lukuisia silminnäkijöitä. Poliisi sai taltioitua myös runsaasti viestinvaihtoa.
9.44
Nyt siirrytään asiaesittelyyn. Siinä käydään läpi erityisesti ne seikat, joista osapuolten välillä on riitaisuutta.
Syyttäjä toteaa, että hänen mielestään asianosaisten tausta on merkityksellinen, kun mietitään ampumisen etukäteistä suunnittelua.
– Heidän kotinsa seinien sisällä oli väkivaltaa, josta osa saatiin dokumentoitua henkirikoksen tutkinnan yhdessä. Tämä johti lopulta siihen, että uhri pakeni turvakotiin, syyttäjä sanoo.
Kaksi päivää myöhemmin turvakotiin pakenemisen jälkeen syytetty ampui uhrin keskellä Tampereen Hämeenkatua.
9.42
Sivullisiin osuneisiin laukauksiin, eli syytekohtiin 6, 7 ja 8, puolustus toteaa, ettei mies ampunut heitä tahallisesti. Hän siis kiistää syyllistyneensä törkeään pahoinpitelyyn, mutta myöntää vaaran aiheuttamisen.
Poliisiin kohdistuvista uhkauksista mies on eri mieltä, vaikka myöntääkin syytteen sinällään oikeaksi. Hän kertoi ilmoittaneensa poliisille, mistä hänet voi noutaa. Toisen poliisin mukaan mies huusi, että hänellä on ase.
Puolustuksen mukaan mies huusi, että ampuu itsensä.
9.37
Puolustus kertoo hyväksyvänsä uhrin omaisille ja lapselle vaaditut korvaukset.
– Neljävuotias on jo sen ikäinen, että hän ymmärtää asian. Myönnetään korvaukset oikeaksi, vaikka ne menevätkin yli taulukon, puolustus sanoo.
Uhrin omaiset, äiti ja neljä sisarta sekä lapsi vaativat tavallista suurempia korvauksia.
9.35
Puolustuksen mukaan miehen ei ollut tarkoitus surmata uhria, mutta hänen olisi tullut myöntää menettelynsä seurauksena olevan todennäköisesti uhrin kuoleman. Hän siis myöntää teon todennäköisyystahallisuuden, joka on tahallisuuden matalin aste.
Syytetty haluaa myös itse tulla kuulluksi oikeudenkäynnin aikana.
9.32
Mies kiistää syyllistyneenä murhaan. Perusteena on se, että hän ei olisi tehnyt tekoa vakaasti harkiten, tarkalla etukäteissuunnittelulla. Puolustuksen mukaan ase oli ollut hänellä jo neljä kuukautta, eikä hän hankkinut sitä tekoa varten.
Mies kiistää myös teon erityisen raakuuden ja julmuuden. Hän ampui yhtäjaksoisesti muutamassa sekunnissa, puolustus sanoi.
– Olisi julmuutta, jos pitkittäisi tekoa. Tässä teko on toteutettu hetkellisesti tunnekuohun vallassa samalla kun heillä oli riita Hämeenkadulla.
Raakuutta teossa ei miehen mukaan ole siksi, että hänen ampumansa laukaukset olivat summittaisia, eivät tähdättyjä.
9.29
Nyt ääneen pääsee syytetyn asianajaja. Syytetty myöntää ensimmäisen pahoinpitelysyytteen oikeaksi. Hän löi uhria puisella henkarilla.
Paria päivää myöhemmin tapahtuneen toisen pahoinpitelyn mies myöntää myös.
Mies myöntää myös huumausaineen käyttörikoksen ja ampuma-aserikoksen.
9.28
Salissa on paikalla runsaasti uhrin omaisia sekä ampumisessa loukkaantuneet sivulliset. Lisäksi paikalla on huomattava määrä median edustajia; salin lehterit ovat lähes täynnä.
9.24
Omaisten asianajaja ja ammutun naisen lapsen edunvalvoja Kari Eriksson kertoo, että tapaus on ollut erittäin järkyttävä ja traumaattinen lapselle, joka on nähnyt vierestä äitinsä ampumisen.
– Se tulee vaikuttamaan hänen koko loppuelämäänsä, Eriksson sanoo.
Eriksson vaatii omaisille ja lapsille huomattavia korvauksia.
9.21
Syyttäjä vaatii miehelle rangaistusta myös törkeästä pahoinpitelystä. Hämeenkadulla oli ampumisen tapahtuessa runsaasti ihmisiä ja yksi miehen ampumista luodeista osui myös sivullisen henkilön pakaraan.
Seitsemänneksi syyttäjä vaatii rangaistusta törkeän pahoinpitelyn yrityksestä. Myös toinen laukaus osui sivulliseen, mutta tälle ei aiheutunut vammoja.
Kahdeksas syyte tulee vaaran aiheuttamisesta. Syyte koskee kolmea pistoolin laukausta keskellä vilkasta katua. Uhrin mukana oli neljävuotias lapsi, joka oli hengenvaarassa laukausten vuoksi, syyttäjä sanoo.
Viimeinen syyte koskee virkavallan väkivaltaista vastustamista miehen kiinnioton yhteydessä. Paettuaan mies kieltäytyi tulemaan ulos asunnosta ja uhannut poliiseja sanallisesti aseella.
9.16
Ensimmäinen rikos, josta syyttäjä vaatii rangaistusta, on pahoinpitely. Syyttäjän mukaan syytetty löi uhria ja tästä aiheutui ruhjeita päähän.
Toinen rikos on myös pahoinpitely. Uhrina oli jälleen miehen ampuma avopuoliso. Syyttäjän mukaan mies kuristi raskaana olevaa puolisoaan kaulasta.
Kolmas syyte on huumausaineen käyttörikoksesta, joka koskee alfa pvp:n käyttöä. Neljäs on ampuma-aserikos luvattoman aseen hallussapidosta.
Viides syyte on murhasyyte. Syyttäjän mukaan mies lähti Parkanosta Tampereelle tarkoituksenaan tavata turvakodissa ollut entinen puolisonsa. He kohtasivat Hämeenkadulla, jolloin naisella oli mukanaan myös neljävuotias lapsi.
Syyttäjän mukaan mies uhkasi naista ampumisella ja pian toteutti uhkauksensa. Ensimmäinen laukaus osui rintaan. Nainen lähti juosten pakoon, jolloin mies ampui häntä lähes keskelle selkärankaa. Viimeinen laukaus tuli lähietäisyydeltä suoraan niskaan.
Mies poistui paikalta taksilla.
Syyttäjän mukaan jo kaksi ensimmäistä laukausta olisivat johtaneet uhrin kuolemaan muutamissa minuuteissa.
Syyttäjä huomauttaa, että mies esitti naiselle uhkauksia jo aiemmin.
Myös viimeisillään raskaana olleen naisen sikiö menehtyi.
9.11
Ensimmäisenä ääneen pääsee syyttäjä, joka käy läpi haastehakemuksen, eli sen, mistä teioista miestä syytetään.
9.07
Syytetty saapuu saliin. Hän peittää kasvonsa median kuvaajien edessä lehdellä, jonka kannessa lukee "Elämään".
Uhrin omaiset istuvat sermillä jaetun salin toisella puolella, eikä heidän ja syytetyn välillä ole näköyhteyttä.
9.05
Oikeudenkäynti alkaa. Salissa on paikalla useita uhrin omaisia. Heidän asianajajansa ja orvoksi jääneen lapsen edunvalvoja Kari Eriksson kuvaili ennen istunnon alkua MTV:lle, että syyttäjän ajama murhasyyte ei varsinaisesti tuo helpotusta omaisille, mutta on heidän mielestään oikein.