Nuoruudessaan nykyiset viisikymppiset heiluivat punk-konserteissa. Nyt he herättävät pahennusta heilumalla riippumatossa omissa olohuoneissaan. Kun työpaikkaa ja avioliittoa varten tehdyt suunnitelmat menevät nurin, kodista rakennetaan krääsästä riisuttu turvapaikka.
– Teoriassa viisikymppisten pitäisi olla merkittävä ja vakaa kuluttajaryhmä. Käytännössä he eivät sitä enää ole. 60–70-vuotiaatkin ovat taloudellisesti vakaammassa asemassa, ja 20–30-vuotiaat puolestaan mahdollistavat hulppean kuluttamisen luotoilla, pikavipeillä ja valtavilla asuntolainoilla, muotoilukriitikko Kaj Kalin sanoo.
Kalin kuvailee viisikymppisiä eläkepommin ja nuorisotyöttömyyden väliin jääneeksi välisukupolveksi.
– Kun aikaisemmin täytti 50 vuotta, saattoi saada työpaikalla lahjaksi vaikka seinäkellon tai ilmapuntarin. Viisikymppisiin suhtauduttiin kuin seesteisen ajan aloittaneisiin kuninkaallisiin. Nyt aika moni juppi-, punk- ja lamavuosien jälkeen rauhoittumisesta haaveileva joutuu huomaamaan, että eläkkeet ovat kadonneet työpaikkojen kanssa. Viisikymppisten työttömyys on lisääntynyt.
– Entiset avioliitot saattavat niin ikään olla ohi. Uuden parisuhteen muodostamisesta on tullut enemmän sääntö kuin poikkeus. Eletään uutta nuoruutta, viidenkympin villitystä. Kulutuskäyttäytymisessä tämä voi näkyä niin, että koti muodostuu entistä tärkeämmäksi, mutta se onkin uusiokoti.
Paheksuttu festarisukupolvi
Kuluttajina viisikymppiset ovat Kalinin mielestä leikitteleviä, jopa oikullisia. Tämä on peruja nuoruuden voimakkaista ideologioista, kuten viihdekulttuurin 1970-luvulla radikalisoineesta punkista.
– Viisikymppiset muuttavat mieltään nopeasti. Se tekee heidän kulutuskäyttäytymisensä ennustamisesta vaikeaa. He ovat hyvä esimerkki boheemista kuluttajasta: viisikymppiset ovat nähneet ja kokeneet niin paljon, että voivat hyvällä omallatunnolla ostaa mitä erilaisimpia asioita ilman tarvetta viestittää kuuluvansa johonkin ryhmään.
– Festarisukupolvi fanittaa edelleen rokkimummoja ja -pappoja ympäri stadioneja. Kuluttajaryhmänä heitä luonnehtii sitkeä irrallisuus.
Suhteessa muotoiluun ja designiin irrallisuus näkyy ennakkoluulottomina ratkaisuina.
– Moni viisikymppinen on kertonut minulle, että heidän lapsensa kommentoivat vanhempien ostopäätöksiä vähän paheksuvasti – miten voi muka ostaa riippumaton olohuoneeseen tai hankkia kaksi jättiläissohvaa samaan tilaan? Samalla tavalla parikymppiset opiskelijat Aalto-yliopistossa moralisoivat 1970-luvun punk-konsertteja kuvaillessani niitä heille.
Luovutaan mieluummin kuin hankitaan
Kalin kertoo, että muotoilulta viisikymppiset haluavat merkitystä.
– Siis sitä, että esineet ja ympäristö kertoisivat tarinoita. Ihmiset haluavat yhä enemmän kiintyä tavaroihin. Hyvin tehtyjä klassikkokalusteita myydään jatkuvasti enemmän. Viisikymppisetkin ovat alkaneet ajatella, että kun säästetään vuosi, voidaan ostaa 6000 euroa maksava nojatuoli.
Paitsi kiintymystä, viisikymppiset haluavat kodilta toimivuutta, selkeyttä, helppoutta ja siivottavuutta.
– Monet viisikymppiset harrastavat nykyisin tavaroista luopumista ja kotiensa tyhjentämistä. Koska elinkustannukset nousevat ja neliöistä on alun perinkin maksettu niin paljon – pitkinä työpäivinä sekä unien ja jopa parisuhteen kustannuksella –, niin kotia ei haluta pitää varastona. Tämä on ollut kiihtyvä trendi viimeisten viiden vuoden ajan. Ihmiset puhuvat mieluummin siitä, mistä ovat luopuneet kuin siitä, mitä ovat hankkineet. Tilaa raivataan, jotta esimerkiksi kaunis tuoli erottuu edukseen, Kalin sanoo.
– Kaiken kaikkiaan taiteellisuus ja esteettisyys ovat tehneet paluun koteihin. Sisustukseen kaivataan myös viherkasveja: ihmiset haluavat nähdä jotakin orgaanista ja kasvavaa. Edellisen kerran tällainen kauneuden hinku oli vallalla heti toisen maailmansodan jälkeen vuosina 1947–1957. Aivan tavalliset kodit ovat nyt kauniita.
Studio55.fi/Piia Simola
Kuvat: Colourbox.com
Ammattijärjestäjät poistavat tavaraähkyn – Onko sinunkin kodissasi turhaa roinaa?
Asiantuntija tyrmää "designin" – Villiintynyt ja lisähintaa tuova käsite