Viestintätutkija antaa presidentti Niinistölle kiitettävän uudenvuodenpuheesta – puheessa viittaukset Ranskan mellakoihin ja maahanmuuttoon

Puro on aiemmin kritisoinut Niinistön puheita siitä, että niissä ei uskalleta vedota tunteisiin, mutta nyt uskallettiin peräti kiitettävän arvosanan veroisesti. Tutkija antaa puheelle 9,5.

– Nostan oikein reippaasti hattua sille, että puheessa uskalletaan vedota tunteisiin. Tuodaan esille Eeva Kilpi, runous ja vielä se runo itsessänsä. Niinistö puhumassa rakkaudesta, ai hitto vieköön. Tässä hallitaan monia vaikeita tyylilajeja tavalla, joka pisti kylmät väreet menemään pitkin selkää ihan siitä syystä, että nyt on nähty vaivaa ja tehty hieno puhe, Puro ylistää STT:lle.

Maahanmuuttoaiheinen piilomerkitys

Niiinistö lopetti puheensa Kilven sanoihin. Se on presidentin mielestä paikallaan, koska "paitsi Suomi ja Eurooppa, koko maailma voi monin tavoin myös paremmin kuin koskaan".

– Siis kauneutta on. Rakkautta on. Iloa on. Kaikki maailman kurjuudesta kärsivät, puolustakaa niitä! Niinistö siteerasi.

Puro näkee Kilven runon siteeraamisessa runsaasti piilomerkityksiä.

– Niinistö ottaa tosi nätisti kantaa maahanmuuttoon, Kilpi on evakkotaustainen ja nainen. Niinistö luottaa siihen, että porukat tunnistavat hänet, ja jos eivät tunnista, saavat jonkinlaisella haarukoinnilla helposti kiinni, kuka hän on. Kilven runo lopussa tuo esiin kulttuuria, yhteiskunnallista sivistystä, lukeneisuuspuolta ikään kuin huomaamattomasti.

Uskoo puheen jäävän historiaan

Puro uskookin, että puhe jää uudenvuodenpuheiden historiaan juuri Kilven runon ja sen lisäksi keltaliivien ansiosta. Puheen alussa keltaliivit assosioituvat Pariisin mellakoihin ja lopussa lapsiin, joita presidentti katsoo ikkunastaan.

– Se on hienosti oivallettu. Uskon, että alan ihmiset muistavat tämän keltaliivipuheena. Täydet pisteet, tutkija sanoo.

Presidentti on Puron mielestä myös hionut puhetekniikkaansa niin, että katse, painotukset, tauotukset toimivat.

Pari kohtaa särähti korvaan

Puheen sisällössä oli vain pari kohtaa, jotka pikkuisen särähtivät Puron korvaan.

– Kun Suomesta puhutaan maailman vapaimpana ja tasa-arvoisimpana maana, herää kysymys, että millä ihmeen mittareilla. Lisäksi tämä on aika veikeä aika painottaa sitä, että luottakaa poliisiin, kun meillä on enemmän poliiseja korruptiokäräjillä kuin koskaan, hän nauraa.

Tutkija kuitenkin hyväksyy sen, että uudenvuodenpuheessa presidentti vähän opettaa ja luennoikin.

– Mietin, että olikohan tämä Niinistön näpäytys oikeustoimittajille, että mitä muuta meillä on vaihtoehtoina kuin luottaa virkamiehiin ja yhteiseen hyvään tahtoon. Arvovalintojen auki puhuminen tarkoittaa sitä, että hän oikeasti uskaltaa ottaa arvoihin kantaa. Se herättää sitten tuntemuksia puolesta ja vastaan.

Kaiken kaikkiaan Niinistön puhe oli tutkijan mielestä vahva kannanotto ilmastonmuutoksen hallinnan puolesta ja yhteiskuntarauhan puolesta.