Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola ilmoitti torstaina aikovansa Suomen 13. presidentiksi vuoden 2024 presidentinvaaleissa. Ilmoitus tuskin yllätti ketään. Sen sijaan Aaltolan puheen sisältö sananparsineen ja vertauksineen yllätti, ja jopa huvitti, monia.
Sosiaalinen media ja erityisesti viestialusta X (entinen Twitter) täyttyi nopeasti Aaltolaa, ja jopa hänen persoonaansa, ilakoivista kommenteista. Tässä eräs esimerkki, jossa kuvataan niitä aineksia, joilla presidentiksi mahdollisesti pääsee. Kuvaus istuu Aaltolaan nakutetusti.
X:ssä aktiivisesti puheenaiheisiin osallistunut filosofi Elisa Aaltola, eli Mikan sisko, puolusti veljeänsä perjantaina tällä julkaisulla:
Elisa Aaltola ihmettelee, sitä mihin veljeänsä koskevissa kommenteissa jäi inhimillisyys, kun kommentit ovat niin "henkilöön menevää ivaa".
Tosi asiassa torstaina kuultu Aaltolan puhe oli niin Aaltolaa kuin voi olla. Se oli kielikuvia, vertauksia, historiaa ja jopa runoilua:
Mitä se Mika Aaltola nyt oikein meinaa, kuuraketin tavoin presidentiksi, tie on kapea kaita, kaskinauriin kasvattama, ylisukupolvinen ketju, Kuolan niemimaalta Pietarin porteille, Suomenlahden kapeikkoon ja Ahvenanmaalle, Tomppa Cruisekin mahdottomissa tehtävissä onnistuu.
0:32
Lue myös: Politiikan tutkija kuvaa Mika Aaltolan kampanja-avauksen tyyliä populistiseksi – hän on korostanut omaa erityisyyttään
"Pokkamiesten kuningas" ei sulattanut kaikkien sydämiä
Perjantaina MTV:n Pöllöraadissa perattiin Aaltolan tiedotustilaisuutta politiikan toimittaja Jari Korkin, Kulta ry:n pääsihteeri Rosa Meriläisen sekä MTV Uutisten päätoimittaja Ilkka Ahtiaisen kanssa. Meriläinen sanoi, että koko presidenttikisan hauskuus ja "meemikelpoisuus" lisääntyi Aaltolan päätöksen myötä merkittävästi.
Lue lisää: Onko Mika Aaltolalla mahdollisuutta presidenttikisassa? "Hän on pokkamiesten kuningas"
– Katsoin Aaltolan tiedotustilaisuutta onnellisena suu auki. Hän on pokkamiesten kuningas, Meriläinen totesi ja jatkoi:
– Syvä usko omaan ylivertaisuuteensa ja kun löytyy tietoa, rohkeutta ja näkemystä ja on huomannut, ettei tätä muilta tätä löydy, niin siksi häntä tarvittiin, Meriläinen purkaa Aaltolan puheesta syntynyttä vaikutelmaa Aaltolan omasta tilannekuvasta.
0:33
Meriläinen viittaa edellä siihen kohtaan Aaltolan tiedotustilaisuutta, joka todennäköisesti posautti pankin. Näin Aaltola siis sanoi:
– Jos on tietoa, taitoa ja taipumattomuutta, niin niistä syntyy tarpeellisuus, ja jossakin tilanteessa jopa välttämättömyys. Jos tuntuu siltä, että elää ajassa, jossa ehkä ei ole valtavasti tarjontaa näkemyksistä, jotka liittyvät Suomen ulkosuhteisiin ja Suomen tulevaisuuteen.
– Murrosaika huutaa uusia vastauksia. Ja tämä ajatus välttämättömyydestä, on se, joka ajaa tekemään tämän projektin. Ja se visio Suomesta, joka pyrkii turvaamaan rajansa Kuolan niemimaalta Pietarin porteille, Suomenlahden kapeikkoon ja sieltä Ahvenanmaalle.
Ylen tuottaja Pekka Heikura puolestaan enteili, että Aaltolan kannatus voi romahtaa juuri kyseisen sanoman ja esiintymisen takia.
Näin Aaltola vielä jatkoi aiheesta:
– Ensimmäistä kertaa puolueeseen kuulumaton ehdokas on mielipidetiedusteluissa kärkisijoilla. Se on historiallista. Sekin velvoittaa omalla laillaan. Jos mietitte, että sitä ei ole aikaisemmin tapahtunut, niin silloin jostakin käy semmoinen kutsu, johon on – näin tunnen – aika välttämätöntä vastata. Jos tuntuisi siltä, että löytyy parempi ehdokas, niin en tähän hommaan ryhtyisi. Sitä välttämättömyyttä en silloin kokisi.
Lue myös: Eeva Lehtimäen kommentti: Mika Aaltola avasi kampanjansa amerikkalaisen itsevarmasti mutta ylimielisyys voi kostautua
Aaltola kuitenkin sanoi, että päätös ei ollut helppo. Aaltola lähtee kilpaan siis päivänpolitiikan ulkopuolelta valitsijayhdistyksen kautta, jonka vuoksi hän joutuu keräämään 20 000 kannattajakorttia.
– Lähtökohdat eivät tule olemaan sellaisia, jotka ponnahtaisivat minut kuuraketin tavoin presidentiksi. Tiedän sen, että tulen olemaan hankalassa asemassa, mutta sehän ei ole syy kieltäytyä, kun kysytään. En siis kieltäydy sen takia, että ehdokkuus tai presidenttiys itsessään olisi helppo. Tehtävä on vaikea. Ja itseasiassa se vaikeus on varmaan se suurin motivoiva voima. Ei voi kieltäytyä asioista vain sen takia, että tie on kapea kaita.
Kritiikille ei kuitenkaan näy loppua.
Muun muassa vihreiden kansanedustaja ja vihreiden puheenjohtajuudesta kesäkuussa kisannut Saara Hyrkkö pitää Aaltolan "minä-monologiaa" ylimielisenä sekä vieraana.
Piiskaa tai kummastelua tuli muun muassa myös niin kansanedustaja Mikko Kärnältä (kesk.), entiseltä tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososelta (kesk.) sekä entiseltä kulttuuri- ja urheiluministeriltä, nykyiseltä kulttuuri- ja vapaa-ajan apulaispormestari Paavo Arhinmäeltä.
Tuotakoon vielä se ilmi, että Aaltola on saanut myös kannatusta ja kehuja X:ssä, ei siis pelkästään moitteita.
Lue myös: Näin Mika Aaltolan Kirsi-vaimo suhtautui vielä alle vuosi sitten miehensä mahdolliseen presidenttiehdokkuuteen
Vertasi itseään "Ukko-Pekkaan"
Aaltola piti tiedotustilaisuuden Kaakkois-Suomessa sijaitsevalla Luumäellä presidentti Pehr Evind Svinhufvudin kotimuseolla pidetyn Kotkaniemi-foorumin jälkeen. Miljööseen ja historiaan sopivasti Aaltola siteerasi tilan entistä omistajaa, siis Suomen 3. presidentti Svinhufvudia, jota myös "Ukko-Pekaksi" kutsuttiin viime vuosituhannen alussa.
– Ensin on turvattava raja. Ja sitten vasta leipä. Levitettävä. (Svinhufvud) Siinä on sanomaa, joka tähänkin päivään resonoi. Puolustus on se peruskivi. Siihen satsaaminen ei ole pois mistään muusta. Vaan se on se, minkä päällä kaikki makaa.
Tässä mielessä Ulkopoliittisen instituutin johtaja Aaltola kulkee jossakin määrin Svinhufvudin jalanjäljissä.
– Venäjä on ja pysyy naapurinamme, niin hyvässä kuin pahassakin - tulevaisuudessa yhä enemmän pahassa. Olemme puolemme valinneet. Se on oikea puoli. Demokratian puoli. Läntinen puoli. Sen valinnan teimme jo itseasiassa aikaa sitten.
– Venäjä pyrkii vaikuttamaan asemaamme. Se on laajentumishakuinen naapuri, jonka varalta pidämme yllä tehokasta pelotetta nyt yhdessä liittolaisten kanssa. Tämä pelote tulee olemaan Suomen Venäjä-politiikan perusväline.
1:08
– Svinhufvudin suuri työmaa oli Suomen irtikytkentä Venäjästä. Se turvasi maamme tulevaisuuden. Svinhufvud oli myös tinkimätön tasavallan ja laillisuuden puolustaja, ja kaikenlaista väkivaltaista radikalisoitumista vastaan. Hän osasi myös puhua parantavasti. Ihmiset ymmärsivät, mistä hän tulee ja mitä hän aikoo, Aaltola sanoi.
Svinhufvudia ja Aaltolaa yhdistää myös juuri taito puhua: moni kuuntele mielellään karismaattista Aaltolaa, joka vetoaa yhteiseen historiaamme sekä puhuu siten, että kansa sitä tajuaa. Esimerkiksi näin:
– Pitää muistuttaa vielä, että olen asettumassa ehdolle, koska Suomi on maailman paras maa. Tässä maassa asuu koeteltu kansa, kaskinauriilla kasvanut, sotien sukupolvien kasvattama. Tässä maassa asuu suomalaiset nuoret, vanhat. Ja sitä ylisukupolvista ketjua, jonka pitää säilyä särkymättömänä, sitä olen usein korostanut. Tätä yritän puolustaa, ja kaikella voimallani, tarmollani ja työlläni turvata ja pitää suojassa.
0:42
Toinen kysymys kuitenkin on se, kuinka moni Aaltolan puheisiin, tai erityisesti asenteeseen ja itseilmaisuun, samaistuu. Siitä X:ssä käyty keskustelu on hyvä osoitus.
Katso Mika Aaltolan tiedotustilaisuus kokonaisuudessaan alta.
38:02