Asiantuntijat arvioivat Niinistön puhetta: Mielenkiintoinen, filosofoiva ja ajan henkeen sopiva

Tutkijat huomasivat, että puuttumaan jäivät muun muassa talousteema ja päivän polttavat poliittiset teemat lukuun ottamatta kesken olevaa tiedustelulainsäädäntöä, jota presidentti käsitteli yleisellä tasolla. 

– Hän ei antanut täsmällistä suositusta, mutta totesi, että kun varjojen maassa eletään, niin pitää jossain määrin olla valmis tinkimään perusoikeuksista turvallisuuden eteen. Hänellä oli tässä varmasti mielessään tiedustelulainsäädäntö, jota hän on viime aikoina pitänyt esillä. Hän mainitsi myös, että toimintavaltuudet pitää olla kunnossa terrorismin torjumiseksi, Jokisipilä sanoi. 

Myöskään Venäjää ei mainittu muutoin kuin kohdassa, jossa presidentti pohti EU:n heikkoa roolia kansainvälisessä politiikassa. Niinistö sanoi, että Venäjä ja Turkki tapailevat Syyrian rauhaa ohi EU:n. Lisäksi hän esitti huolen siitä, että presidenttien Vladimir Putin ja Donald Trump enteillään keskustelevan Euroopan asioista yli Euroopan. 

– Ehkä hän lähestyi myös tämän päivän turvallisuuspoliittisia haasteita kohdassa, jossa hän viittasi sisällissotaan. Siihen, miten siitä eheydyttiin ja miten se sitten näkyi talvisodassa, kun kaikki taustaan katsomatta oltiin niiden arvojen puolesta. Ehkä siitä kumpusi turvallisuuspoliittista viestiä nykypäivään ilman, että hän sitä sanoi, arvioi Tiilikainen.

Porvarillista vastuunkantoa

Puhe oli asiantuntijoiden mielestä myös hyvin niinistömäinen. Presidentti on esimerkiksi viime aikoina tuonut johdonmukaisesti esille vastuunkantamisen ja toisista huolta pitämisen teemaa. Myös luonto, ilmastopolitiikka ja luonnon ja ihmisen kohtaaminen kuuluvat Niinistön lempiteemoihin. 

– Vastuun kantaminen tuli esille hyvin porvarillisella tavalla, että ihmisen on tärkeää kantaa itsestään vastuuta ja sitten kun se onnistuu, niin laajemmin yhteisvastuuta myös, Jokisipilä sanoi. 

Presidentin perusteesit kuten Suomen kuuluminen läntiseen arvoyhteisöön olivat myös mukana. Samoin huoli EU:n heikosta asemasta kansainvälisessä politiikassa, joka oli puheen konkreettisinta osuutta ja tutkijoiden mielestä myös sangen suoraa puhetta. 

Niinistö sanoi, että EU:ta tarvittaisiin nyt enemmän kuin vuosikymmeniin, mutta samalla se on heikompi ja epäyhtenäisempi kuin koskaan. 

– Linjauksia ja viestejä tuli sekä riveillä että rivien väleissä, mikä myös on Niinistölle tyypillistä. Puhe ei ollut tyhjän puhumista, arvioi Tiilikainen. 

Kollektiivista itseluottamusta

Jokisipilän mielestä puheen perustunnelma oli positiivinen ja optimisesti tulevaisuutta kohti katsova synkistä ajoista huolimatta. Hänen mielestään ratkaisu oli hyvä. Sillä tavalla presidentti pyrki valamaan kollektiivista itseluottamusta Suomeen ja suomalaisuuteen. 

Tiilikaisen mukaan satavuotisjuhla näkyi etenkin puheen alkuosassa. 

– Alku oli ylevä ja mahtipontinenkin. Siinä tuli hyvin esille se, mitä kansallisaate ja suomalaisuus tässä päivässä presidentin mielestä merkitsee.  

Presidentin puhe sai runsaasti kiittävää palautetta myös sosiaalisessa mediassa.