Viestintäministeri Krista Kiuru (sd.) sanoo olevansa pettynyt uutta verkkovalvontamallia pohtineen työryhmän toimintaan. Kiuru sanoo STT:lle, että työryhmä ei selvittänyt tarpeeksi monipuolisesti vaihtoehtoja verkkovalvonnalle tai vertaillut kokemuksia sen toimivuudesta.
Kiurun mukaan esitetyn kaltainen tietoliikennetiedustelu olisi liian laajaa, kohdentumatonta ja tehotonta sekä rajoittaisi kansalaisten perusoikeuksia, kuten yksityisyydensuojaa. Lisäksi se saattaisi Kiurun mukaan karkottaa Suomesta investoijia.
– Kysymyksessä on vähän samanlainen vaatimus kuin että jokaisessa suomalaisessa kodissa sallittaisiin jatkuvat, laajamittaiset ja säännölliset kotietsinnät ilman, että olisi perustellusti syytä epäillä rikollista toimintaa. Tai että sallisimme postiliikenteessä kulkevien kirjesalaisuuden piirissä olevien viestien avaamisen, Kiuru sanoo.
”Laajamittaisella ja kohdentumattomalla” valvonnalla ei Kiurun mukaan saataisi tehokkaasti seulottua aidosti uhkaavia tai rikollisia viestejä suuresta informaatiomäärästä.
– Toki tietoa on pystyttävä saamaan silloin, kun on syytä epäillä rikosta. Mutta nykyisin pakkokeinolain sallimat tavat ovat tähän riittävät.
Uhkakuvien maalailu ei riitä oikeuttamaan verkkovalvonnan aloittamista, Kiuru sanoo.
– Kun virkamiespuolella ei ole päästy tämän pidemmälle, minusta on tärkeää, että avaamme isomman julkisen keskustelun aiheesta. Kabineteissa ei poliitikkojen tietämättä voi hivuttaa Suomea suuntaan, joka ei ole yhteiskuntakeskustelun mukaista.
Puolustusministeri Carl Haglund (r.) ilmoitti sunnuntaina STT:lle, ettei kommentoi verkkovalvontamietintöä ennen keskiviikkoa.