Mainos

Vielä vuonna 2010 Kati oli turvonnut ja väsynyt, sitten tuli käänne, joka muutti elämän – kuvat paljastavat upean muutoksen!

0:32

Kati oli aina ollut liikunnallinen. Se ei kuitenkaan riittänyt pitämään painoa kurissa, kun ruokailutottumukset olivat huonot. Apu löytyi lopulta kuntosalitreenistä, joka ei ennen kiinnostanut pätkääkään!

Vuonna 2010 Kati Lytsy eli lukion jälkeistä elämää. Se oli melko alkoholipitoista.

– Se oli nuoruusaikaa. Alkoholia saattoi kulua kolmekin kertaa viikossa, ja ruokailutottumuksetkin olivat sen mukaisia, Kati, 27, muistelee nyt.

Hän on aina ollut liikunnallinen. Sekään ei kuitenkaan riittänyt pitämään painoa kurissa, koska ruokavalio oli niin huono.

Katin paino nousi. Olo oli vetämätön.

Ainainen turvonnut olo kannusti muutokseen

Lopulta huono syöminen ja juominen alkoivat ahdistaa.

– Halusin tehdä jotakin, että elämäni olisi tasapainossa. Ettei olisi niin turvonnut ja pöhöttynyt olo. Että jaksaisi treenata tehokkaammin ja saisi tuloksia, Kati kuvaa.

Ala-asteella Kati oli pyöreä ja häntä kiusattiin sen takia. Kiusaamisen vuoksi Kati päätti yläaste-lukioikäisenä laihduttaa ja onnistuikin väliaikaisesti.

Treenaaminen ei kuitenkaan ollut tavoitteellista, ja vaikka Kati oli ennenkin yrittänyt muokata kehoaan, se ei koskaan tuntunut onnistuvan.

– Kuntosalitreenaamisesta en tiennyt mitään, mutta harrastin lentopalloa, aerobicia, ja kävin kävelemässä ja juoksemassa, Kati kuvailee.

Samoihin aikoihin hän alkoi opiskella liikunnanohjaajaksi. Opiskelu muutti Katin elämän.

– Ymmärsin, miten asiat tehdään, ja treenaaminen alkoi kiinnostaa todella paljon. Kuntosalilla käyminen oli ennen aina jäänyt sellaiseksi, ettei se ole minun juttuni. En osannut tehdä järkevää treeniä, kun tietoa ei ollut.

Kehon koostumus muuttui salilla

Koulun kautta Kati oppi, mitä kuntosalilla kannattaa tehdä. Motivaatio lisääntyi, kun tuloksia alkoi tulla.

– Sitä huomasi, että kroppaahan sai muokattua paljon nopeammin salilla kuin vain aerobisella treenillä. Kehon koostumus muuttui. Jos otti kuvia, ihan näki, että lihasmassa nousi esiin. Keho oli kiinteämpi, ei enää "löllö", kuten ennen, Kati kuvailee.

Kati treenaa vatsalihaksia. Jos video ei näy, katso se täällä.

Samalla muuttui ruokavalio. Kati lisäsi proteiinia ruokavalioonsa ja söi hyviä rasvoja ja hiilihydraatteja niin, että ne tukivat treenaamista.

– Tämä ei ollut mikään kitukuuri. Dieetit eivät koskaan ole olleet minulle mikään juttu, koska painonpudotus ei ollut minulle tavoite. Ei karppaamista, vaan perusruokaa kulutuksen mukaan. Ettei söisi yli kulutuksen, vaan olisi viikon jälkeen hieman energiavajeessa, Kati vinkkaa.

Treenin ja ruokavalion avulla Katista tuli sporttisempi kuin ennen. Se oli eräänlainen unelmien täyttymys.

– Olen aina elämässäni halunnut olla sporttinen. En siis koskaan ole hakenut laihaa mallivartaloa, vaan sporttista ulkonäköä. Salitreenin ja aerobisen yhdistelmällä sain nopeasti muutoksia, joita toivoinkin. Arjessakin näki jaksamisen: kun liikunta muuttui monipuolisemmaksi, vireystaso nousi.

"Kyllä niitä päiviä on jokaisella, että ei jaksa"

Nykyisin Kati harrastaa muun muassa salitreeniä ja tanssia. Hän myös toimii personal trainerina ja ohjaa ryhmäliikuntatunteja.

Kuitenkin Katillakin on päiviä, kun salille meneminen ei vain innosta.

– Kyllä niitä päiviä on jokaisella, että ei jaksa eikä huvita. Itse teen siten, että käyn kokeilemassa, eli annan treenille mahdollisuuden, Kati kuvailee.

Hän jättää treenaamisen väliin vain sairaana; muina päivinä testataan 15-20 minuuttia, josko treeni kuitenkin innostaisi.

– Jos treeni ei kulje, se ei kulje – ja eihän se aina kulje. Silloin on parempi tehdä jotakin muuta. Itse menen yleensä tekemään aerobista treeniä. Ja usein mieli kääntyykin sitten niin, että ei vitsi, olipa hyvä treeni. Jos aina menee vain sen mukaan, että ei jaksa ja ei huvita, niin eihän kukaan silloin treenaisi lainkaan. Treenejä vain jäisi väliin, ja se ei ole vaihtoehto.

Välttele pakkopullaa

Tärkeintä olisi varsinkin alussa löytää oma laji, josta saada hyviä kokemuksia.

– Jos ohjelma on liian helppo tai vastaavasti liian vaativa, se ei motivoi. Pitäisi löytää onnistumisen kokemuksia. Silloin ei edes tunnu, että treenaa; tulee vain se olo, että vitsi, onpa hauskaa, ja samalla saa liikuntaa. Ettei tulisi sitä pakkopullaa: minun on pakko mennä ja pakko tehdä vain tätä, Kati sanoo.

Eri lajien kokeilemisen lisäksi hän painottaa avun pyytämisen tärkeyttä. Salilla ei tarvitse pyöriä yksinään pohtien, mitä kannattaisi tehdä.

– Ei minunkaan treenini olisi kunnolla käynnistynyt, jos en olisi saanut tietoa siitä, mitä tehdä ja miten. Se lisää motivaatiota älyttömästi.

Älä vertaa omia saavutuksiasi muihin

Itseään ei myöskään kannata verrata toisiin.

– Ainahan sitä helposti rupeaa vertailemaan, varsinkin tällaisena sosiaalisen median kulta-aikana. Kun fitness-lajit tulivat pinnalle ja itse olet personal trainer, helposti sitä lähtee vertailemaan itseään muihin valmentajiin, Kati kuvaa.

– Pitäisi kuitenkin muistaa, ettei itseään pidä verrata esimerkiksi fitness-kisaajiin, kun ei kerran ole menossa fitness-kisoihin. Miettisi sitä omaa juttuaan: mihin asti on jo tullut ja mikä on tavoite.

Vertailu imee treenaamisesta ilon. Sen vuoksi ei ole ikinä tyytyväinen saavutuksiinsa, koska joku toinen on aina parempi.

– Kannattaa keskittyä vain omaan projektiinsa ja iloita omista pienistäkin saavutuksista ja onnistumisista ja verrata niitä vain omaan matkaansa. Siinä huomaa, että tämähän on kivaa, eikä tule olo, että en minä riitä.

"Kaikki ihmettelevät, miten herään ilman herätyskelloa..."

Suurin muutos Katin elämässä on omaan hyvinvointiin panostaminen. Nyt hän välittää itsestään aidosti.

– Nuorena ajatteli, että hällä väliä, eletään kuin viimeistä päivää. Nykyisin jokaisesta päivästä nauttii ja tekee valintoja, joista olisi hyötyä pidemmälläkin aikavälillä. Jotta voisi hyvin, olisi tasapainossa, jaksaisi töissä. Olisi hyvä ystävä ja tyttöystävä.

Treenaaminen ei ole pelkkää ulkonäön muokkaamista. Katille se on sitä, että on energinen, pirteä ja onnellinen. Treeni tuo tasapainoa elämään.

– Kaikki ihmettelevät, miten herään ilman herätyskelloa viiden-kuuden aikaan aamulla. Enkä olekaan aina ollut aamuihminen. Heräsin nuorempana kahden aikaan päivällä! Tapojaan voi muuttaa, Kati sanoo.

– On iso muutos huomata se, että itsellä on paljon annettavaa ja nähtävää elämässä.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja