Vetyautosta ase ilmastomuutosta vastaan – voiko se haastaa sähköauton?

Polttokenno- eli vetyautoilun odotetaan kasvavan Suomessa. Autoalan arvion mukaan vetyautojen määrä ensirekisteröinneistä alkaa kasvaa hiljalleen 2020-luvun loppupuolella.

Suomalaisilla teillä ei kuitenkaan ole tällä hetkellä yhtään vetyautoa, koska sähköautot vetivät pidemmän korren.

Moni kuitenkin uskoi vielä 2010-luvun alussa polttokennotekniikkaan. Se ei kuitenkaan saavuttanut merkittävää suosiota. Kaasualan yritys Woikoski avasi kaksi vetyasemaa, mutta autoja ei pumpuilla näkynyt. Asemat suljettiin joitain vuosia sitten.

Korkeat kustannukset suuren suosion esteenä

Pahin ongelma vetyautoilun laajemmassa leviämisessä liittyy kustannuksiin. Tankkauspaikkojen rakentaminen on erittäin kallista, kun taas sähköä saa parhaimmillaan kauppakeskuksissa pistokkeesta.

Vetyauton suosion arvioidaan kuitenkin kasvavan. Ennusteen mukaan vuonna 2040 vetyautojen osuus uusista autoista on noin 14 prosenttia, kun bensiiniautojen osuus olisi laskenut noin 13 prosenttiin.

Ennusteessa täyssähköautojen osuus nousisi 37 prosenttiin.

Sähköautoa vähäpäästöisempi

Polttokennojärjestelmä yhdistää ajoneuvossa kuljettavan vedyn ilmassa olevan hapen kanssa tuottaen sähköenergiaa. Koska moottorissa ei tapahtu palamista, pakoputkesta tippuu vain vettä.

Vetyauto kulkee tavallaan sähköllä, mutta sähköä ei ladata etukäteen akkuun, vaan elektronit tuotetaan ajon aikana vedystä kemiallisissa reaktioissa. Tämä tarkoittaa sitä, että autoon riittää yksi pieni akku.

Vetyteknologian puolesta liputtavien eurooppalaisten tahojen mukaan vety on sähköä vähäpäästöisempää ja sillä ajaa huomattavasti pidemmälle. Vedyn uskotan vähentävän erityisesti raskaan liikenteen päästöjä. Vety on energiatiheämpää kuin sähkö, joten se soveltuu hyvin raskaisiin kuormiin.

Polttokenno- eli vetyautoja käsitellään tänään Viiden jälkeen ohjelmassa klo 17.