Verotus on suurin kompastuskivi hallitustunnusteluissa – asiantuntijat uskovat, että yhteisen talouslinjan löytyminen ei ole toivotonta

Veronmaksajien keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola arvioi, että hallitustunnusteluissa on mahdollista löytää kaikkia osapuolia tyydyttäviä talousratkaisuja, mutta yksityiskohdat voivat synnyttää tiukankin väännön.

– Ehkä suuntaan tai toiseen tarvitaan pientä kompromissihalukkuutta, Kirkko-Jaakkola sanoo.

Hän huomauttaa, että puolueiden käsityksissä yrittäjien ja yritysten verotuksesta on ristiriitaisuuksia. Iso kysymys on, kuka joutuu joustamaan.

Esimerkiksi kokoomus ja keskusta ovat asettaneet yhdeksi kynnyskysymyksistään sen, että yrittämisen verotusta ei saa kiristää. SDP:n vero-ohjelmassa on taas mainittu yrittäjävähennyksen poistaminen ja osinkoverotuksen kiristäminen tietyin osin.

Perussuomalaisten kynnyskysymyksenä on muun muassa, että kotimaisen teollisuuden sekä pienten ja keskisuurten yritysten toimintakykyä ei saa heikentää poliittisella päätöksenteolla.

Myös Rinne on sanonut, että yrittäjäverotus täytyy avata tunnustelukeskusteluissa yksityiskohtia myöten.

Eri keinot tehdä reikää

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen arvioi, että suurin kompastuskivi SDP:n ja kokoomuksen hallitustunnusteluissa liittyy verotukseen.

– Kokoomus lähtisi keventämään voimakkaasti verotusta, lähtökohtaisesti miljardilla. Se on se mistä tässä lähdetään neuvottelemaan. Rinteellä taas ei ole tällaista isoa veronkevennysohjelmaa, Pylkkänen sanoo.

Pylkkäsen mukaan SDP ja kokoomus ovat molemmat tekemässä reikää julkiseen talouteen mutta eri keinoin, kokoomus verotusta leikkaamalla ja SDP menoja lisäämällä. Näin erilaisten linjojen yhteensovittaminen ei ole helppoa.

Keskustan Pylkkänen arvioi SDP:lle kokoomusta helpommaksi hallituskumppaniksi verotusnäkökulmasta, sillä keskustalla ei ole yhtä tiukkaa vero-ohjelmaa ja menopuolella olisi enemmän joustavuutta.

Vaikka verotukseen liittyykin isoja erimielisyyksiä, Pylkkänen ei pidä hallituksen muodostamista toivottomana urakkana.

– Katson hyvin luottavaisesti siihen että hallitus pystytään muodostamaan, koska keskeisistä tavoitteista kuten työllisyydestä ja ilmastotavoitteista ollaan suht koht yhtä mieltä, Pylkkänen sanoo.

Kokoomus ja SDP keskustelevat maanantaina

Yksi vahva veikkaus hallituspohjaksi on ollut sinipuna vihreillä ja RKP:llä ryyditettynä. Yhtäläisyyksiä kokoomuksen ja SDP:n välillä olisi paljon.

Yhdistäviksi tekijöiksi kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on maininnut muun muassa koulutukseen panostamisen, perhepolitiikan, perhevapaauudistuksen, varhaiskasvatuksen ja halun panostaa infraan.

– Nopeat junayhteydet ovat sekä SDP:n että kokoomuksen linjoissa. Sitten on perinteiset isot alueet, kuten ulko- ja turvallisuuspolitiikka, Eurooppa-politiikka ja ilmastonmuutoksen vastainen työ.

– Ainakin otsikko- ja tahtotasolla yhteistä löytyy paljonkin. Sitten, kun mennään niihin kuuluisiin yksityiskohtiin, niissä voi olla koviakin erimielisyyksiä, mutta se on normaalia.

Kokoomuksen johto istuutuu SDP:n hallitustunnustelijoiden kanssa samaan kahdenkeskiseen neuvottelupöytään maanantaina illansuussa.

– Silloin olemme paljon viisaampia, miltä tilanne näyttää. Haluamme tietää SDP:n tarkemmat talous-, työllisyys- ja veropolitiikan linjaukset, jotta voimme arvioida, kuinka kaukana olemme toisistamme, Orpo sanoo.

Orpo painottaa, ettei kokoomukselle ole itsetarkoitus päästä hallitukseen.

– Jos ohjelma ei miellytä, voimme suunnata matkamme oppositioon.

Punavihreällä talouspolitiikalla vähemmistö

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen ennakoi hallitustunnustelija Rinteen tehtävästä vaikeaa. Hän aprikoi, kuinka hallitustunnustelija voi saada enemmistöhallituksen kasaan tilanteessa, jossa enemmistö eduskunnasta ei edusta punavihreää talouspolitiikkaa.

– Tässä talossa selvä enemmistö eli 124 kansanedustajaa edustaa kokoomuksen kanssa samankaltaista talous-, työllisyys- ja veropolitiikkaa. RKP:n, kristillisdemokraattien, perussuomalaisten ja keskustan talouslinjasta on löydettävissä hyvin paljon yhteistä kokoomuksen kanssa.

SDP:llä, vihreillä ja vasemmistoliitolla on yhteensä 76 kansanedustajaa.