Veridoping elää ja voi hyvin – Kari-Pekka Kyröltä silmiä avaava kommentti tilanteesta

Lahden vuoden 2001 dopingskandaalissa ryvettynyt hiihtovalmentaja Kari-Pekka Kyrö ei usko veritankkauksen olevan millään lailla testaajien näpeissä tänäkään päivänä.

Veritankkaus nousi esiin jälleen viime vuoden Seefeldin MM-kisojen yhteydessä, kun Itävallan poliisin ratsioissa jäi kiinni useita dopingrikkeisiin syyllistyneitä hiihtäjiä – osa vieläpä rysän päältä.

Kyrön mukaan tämä lähinnä keskitasoa heikompien hiihtäjien kiinnijääminen oli vain jäävuoren huippu, sillä veritankkauksen paljastaminen on dopingtestaajille ammattimaisesti toteutettuna lähes mahdoton tehtävä.

– (Kun) kehittyneessä systeemissä taitavat veritankkaajat (tankkaavat) omalla verellään, niin testaus on täysin tehoton siihen suuntaan. Eikä minullakaan ole vastausta, että mitä voitaisiin tehdä, mutta realiteetit täytyy ääneen tunnustaa, Kyrö sanoo MTV Urheilun haastattelussa Tulosruudun Viikon vieraana.

Kyrön mukaan menetelmän hyödyntäminen on ilmiselvää, eikä se rajoitu vain maastohiihtoon.

– No kyllä varmasti käytetään kaikissa johtavissa kestävyysurheilulajeissa. Se on ihan päivänselvä asia.

Jo kymmenen vuotta käytössä ollut biopassi on tuonut dopingtestaukselle helpotusta myös veriarvojen seuraamiseen, mutta Kyrön mukaan kyse on vain ”nopeusrajoituksesta”, ei isommasta veritankkauksen kitkemisestä.

Astmalääkkeet ja muut erivapaudet kiellettävä

Myös astmalääkkeiden käyttö on puhuttanut viime vuosina varsinkin norjalaishiihtäjien suhteettoman suuren lääkittyjen määrän takia. Kyrön mukaan ei ole syytä etsiä syyllistä, joka on mahdollistanut harmaalla alueella hiihtelyt, vaan nyt olisi aika tehdä radikaali linjan muutos.

– Kaikki nämä lääkkeiden erivapaudet pitäisi peruuttaa ja tehdä uusi seuranta- ja lupasysteemi, joka olisi maailmanlaajuisesti keskitetty yhteen paikkaan. Yksi laboratorio, yksi protokolla, jolla haetaan ja niitä myönnetään määräajaksi, Kyrö linjaa.

– Nythän nämä erivapaudet, muutenkin kuin astmalääkkeen kohdalta, se on aikamoista kansallista peliä.

Kyrö osoittaa sormensa myös Maailman antidopingtoimiston Wadan ja Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEKin suuntaan.

– Vaikka Wada ja SUEK vannovat ja vakuuttavat, että asiat ovat kunnossa, niin minun mielestäni ne eivät ole.

Lue myös:

    Uusimmat