Etelä-Chilen vesissä rehottava myrkyllinen levä on johtanut mittaviin kalakuolemiin, aiheuttanut maan kalataloudelle valtavat tappiot ja nostanut lohen maailmanmarkkinahintaa tuntuvasti. Levätutkija varoittaa kaloja tappavien myrkkylevien yleistymisestä myös Suomen rannikkovesissä.
Chilen kalakuolemiin liitetty levälaji ei kasva Itämeren vähäsuolaisissa vesissä, lähimpänä meitä sitä kasvaa Tanskassa.
Suomen ympäristökeskuksen tutkijat ovat kuitenkin yhdistäneet toisen myrkyllisen levälajin, Karlodinium veneficumin, kukinnot viime kesänä Itämerellä tapahtuneisiin kalakuolemiin. Kalakuolemista raportoitiin Tammisaaren alueella.
Tammisaaren kalakuolemat aiheuttanut Karlodinium veneficum tuottaa voimakkaita karlotoksiini-myrkkyjä, jotka vahingoittavat etenkin kalojen kidussoluja ja saavat kalat tukehtumaan.
Laji on aiheuttanut massiivisia kalakuolemia ympäri maailman, etenkin matalissa rannikkovesissä ja vähäsuolaisissa jokisuistoissa. Levä pystyy käyttämään ravinnokseen muuta kasviplanktonia, jonka se tappaa erittämiensä myrkkyjen avulla.
Myrkylliset levät lisääntyvät
Kyseisen panssarisiimalevän ei tiedetä aiemmin muodostaneen kalakuolemia aiheuttaneita kukintoja Suomen vesistöissä.
– Emme voi tietenkään sanoa, että kyseessä olisi ensimmäinen kerta, kun kyseinen levä kukkii. Se oli kuitenkin ensimmäinen kerta, kun pystyimme varmistamaan, että kukinta saattaisi olla yhteydessä kalakuolemiin, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Anke Kremp kertoo.
Kremp uskoo, että Itämerellä esiintyvät myrkylliset levät ovat lisääntymään päin.
– Voisin sanoa, että kaloja tappavat leväkukinnot ovat yleistymässä, Kremp toteaa.
Chilessä leväkukinnot ovat tappaneet miljoonia kaloja. Katso video:
1:05
Levistä ongelmia kalankasvattajille
Kremp on huolestunut tilanteesta ja arvioi, että myrkyllisten leväkukintojen yleistyminen saattaa johtaa kalatalouden ongelmiin myös Suomessa.
– Meillä on leväkukintoja yhä useammin ja ne aiheuttavat vahinkoja kuten kalakuolemia. Kukinnot ovat myös aiempaa tiheämpiä ja suurempia.
– Tätä ilmiötä ei tulisi kiistää. On paljon ”siniseen kasvuun” liittyviä aloitteita, joilla pyritään edistämään esimerkiksi vesiviljelyä kestävänä luonnonvaranatalouden muotona. Kala-altaat ovat kuitenkin haavoittuvaisia kaloja tappaville leväkukinnoille, joten jotain täytyy tehdä, että vahingot eivät kasva liian suuriksi.
Syynä ravinteet ja lämpötilan nousu
Myrkylliset leväkukintojen yleistyminen on seurausta ilmaston ja vesien yleisestä lämpenemisestä, yhä pidemmistä lämpimän veden kausista kesäisin sekä rannikkoalueiden rehevöitymisestä.
– Ongelma syntyy kun ravinteet yhdistetään korkean vedenlämpötilan kanssa. Suomen rantavedet ovat voimakkaasti rehevöityneitä, joten siellä on paljon ravinteita. Se tekee veden lämpenemisestä vaarallista näiden leväkukintojen suhteen.
Kremp myöntää, että ilmaston lämpenemistä tai Itämeren rehevöitymistä vastaan voi kuitenkin olla vaikea taistella.
– Ravinnekuormitusta voi yrittää keventää ja ilmastonmuutosta estää, mutta tiedämme kaikki, että nämä ovat kehityssuuntia jotka ovat karanneet käsistämme. Meidän täytyisi kuitenkin yrittää tehdä kaikkemme tilanteen parantamiseksi.