Venäläiset opiskelijat voivat olla monen pienen paikkakunnan lukiolle elinehto.
Vaikka itäraja pysyy suljettuna, venäläisten muuttoliike Suomeen ei ole pysähtynyt. Venäjältä hakeudutaan Suomeen etenkin työn ja opiskeluiden perässä.
Tänä vuonna heinäkuuhun mennessä yhteensä 355 venäläiselle oli Maahanmuuttoviraston mukaan myönnetty oleskelulupa opiskelun perusteella. Työperusteinen oleskelulupa oli puolestaan myönnetty 300 venäläiselle.
Vaikka Venäjä pysyy edelleen yhtenä Suomen suurimmista maahanmuuton lähtömaista, itärajan sululla on totta kai ollut myös vaikutuksensa muuttoliikkeeseen.
Vuodesta 2019 vuoteen 2024 venäläisten opiskeluperusteisten ensimmäisten hakemusten määrä on puolittunut. Työperusteisten oleskelulupahakemusten määrä on laskenut melkein yhtä paljon.
– Vaikka oleskeluluvan saa, niin itärajan läpi ei voi matkustaa Venäjältä Suomeen eikä vastaavasti esimerkiksi käydä sukuloimassa, vaan esimerkiksi jonkun toisen EU-valtion kautta täytyy matkustaa, kertoo Maahanmuuttoviraston kehitysjohtaja Johannes Hirvelä.
Suomen ja Venäjän maarajan rajanylityspaikat ovat olleet suljettuina joulukuusta 2023 alkaen. Itärajan sululla on torjuttu Venäjän välineellistettyä maahantuloa.
Venäläisopiskelijoilla tahto jäädä Suomeen
Venäläisiä saapuu Suomeen esimerkiksi pienten paikkakuntien lukioihin, joissa kansainvälisille opiskelijoille on suuri tarve.
Esimerkiksi Lapissa Posion lukiolle kansainväliset opiskelijat ovat elinehto. Posion lukion 51 opiskelijasta lähes puolet on kansainvälisiä opiskelijoita ja 13 on venäläisiä.
– Kun tahtotila on lukiokoulutus täällä säilyttää, niin ryhmiin, jotka muuten jäisivät aika vajaiksi ja pieniksi, me ollaan pystytty ottamaan kansainvälisiä opiskelijoita ja sillä tavalla parannettu paitsi lukion, niin sitten myös ihan koko kunnan elinvoimaa, kertoo lukion rehtori Sanna Soudunsaari.
Posion lukiolla ei ole tällä hetkellä markkinointikanavia tai yhteiskumppaneita Venäjän suuntaan, vaan opiskelijat hakeutuvat lukioon omasta aloitteestaan.
Soudunsaaren mukaan lukion venäläisopiskelijoista kaikki ovat jääneet Suomeen opiskelemaan lukion jälkeen. Hän arvioi, että heillä on tavoitteena hankkia korkeakoulututkinto ja lopulta myös työpaikka Suomesta.
Posion lukiossa ehtona jokaiselle kansainväliselle opiskelijalle on riittävä suomen kielen taito, sillä koulutusta ei järjestetä muilla kielillä.
Oleskeluluvissa ei kohdennettuja rajoituksia
Suomella ei ole oleskelulupien myöntämisen osalta erityisesti venäläisiin kohdentuvia rajoituksia. Hirvelän mukaan venäläisten kohdalla Suomessa on rajoitettu vain lyhytkestoista vapaa-ajan matkustamista viisumeilla.
Oleskeluluvan saaminen opiskeluperusteisesti vaatii sen, että hakijalle on myönnetty todistetusti opiskelupaikka Suomesta ja hänen toimeentulonsa on turvattu. Työntekijän oleskeluluvan kohdalla puolestaan pitää olla työpaikka ja työehtosopimuksen mukainen työsopimus.
Hirvelän mukaan Maahanmuuttovirastossa ja viranomaisyhteistyössä arvioidaan myös yleinen järjestys ja turvallisuus. Hakijalla ei saa esimerkiksi olla mitään rikostaustaa.
Hirvelän mukaan eniten myönteisiä työperusteisia oleskelulupapäätöksiä ovat saaneet venäläiset konepaja- ja valimotyöntekijät sekä asentajat ja korjaajat. Lisäksi palvelualojen työntekijöitä ja ict-alan erityisasiantuntijoita on tullut Venäjältä jonkin verran.
Hallitus on kaavaillut lukuvuosimaksujen käyttöönottoa EU:n ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville lukiolaisille. Toteutuessaan tämä todennäköisesti vähentäisi venäläisopiskelijoiden muuttoliikettä. Posion lukiolle se olisi kova kolaus.
– Silloin varmasti he [kansainväliset opiskelijat] valitsevat toisin ja hakeutuvat johonkin muuhun maahan lukiokoulutukseen, Soudunsaari sanoo.
Hän huomauttaa, että monessa pienessä kunnassa lukio on ainut toisen asteen koulutus, ja jos se nääntyy, sillä on iso vaikutus kunnan elinvoimaan.
Tällä hetkellä venäläisopiskelijat voivat muiden kansainvälisten opiskelijoiden tapaan hankkia Suomessa ylioppilastutkinnon maksuttomasti. Soudunsaari ei näe tässä moraalista ongelmaa niin pitkään kuin toimitaan annettujen lakien ja asetusten mukaan. Soudunsaari uskoo venäläisopiskelijoiden tuovan tulevaisuudessa Suomeen paljon kaivattua työvoimaa.
Suurin osa saa kielteisen turvapaikkapäätöksen
Turvapaikkoja on tänä vuonna myönnetty 120 venäläiselle. Kielteisen päätöksen on saanut 405 hakijaa.
Hirvelän mukaan ulkomaalaislakiin tehtyjen muutosten seurauksena Maahanmuuttovirastossa tehdään yleisesti aiempaa enemmän kielteisiä päätöksiä. Venäjän kohdalla turvapaikkahakemusten käsittelyssä on päivitetty viime vuoden huhtikuussa erityisesti perusteita tilanteissa, joissa vedotaan Venäjän liikekannallepanoon ja asevelvollisuuteen liittyviin riskeihin.
– Tämähän oli se peruste, jolla Suomeen tuli silloin syyskuussa 2022 paljon venäläisiä turvapaikanhakijoita.
Hirvelän mukaan pelkkä yleinen riski siitä, että voisi joutua suorittamaan asevelvollisuuden tai liikekannallepanon kohteeksi, ei riitä turvapaikan perusteeksi. Hirvelä kertoo, että Maahanmuuttovirastossa arvioidaan yksilöllisesti tilanteita ja muun muassa sitä, millaisia seurauksia henkilölle voi koitua, jos hän jäisi Venäjälle.
– Turvapaikkatutkinnassa huomioidaan myös se, että Venäjä käy hyökkäyssotaa ja on merkittävä todennäköisyys sille, että jos sotaan joutuu, henkilö saattaa suoraan tai välillisesti joutua syyllistymään esimerkiksi sotarikoksiin tai rikoksiin ihmisyyttä vastaan, Hirvelä sanoo.
Venäläiset perustelevat turvapaikkahakemuksiaan myös muun muassa Jehovan todistajien tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokeman vainon uhalla tai poliittiseen oppositiotoimintaan osallistumisella.