Norjan nykyinen valtiovarainministeri Jens Stoltenberg vierailee tänään Suomessa.
Hän markkinoi Suomessa syksyllä 2025 ilmestynyttä omaelämäkirjaansa Nato-vuosilta.
Iltapäivällä hän osallistuu myös Atlantti-seuran tilaisuuteen, jossa hän keskustelee yhdessä presidentti Alexander Stubbin kanssa Natosta ja Euroopan turvallisuustilanteesta.
Kansainvälisiltä areenoilta Jens Stoltenberg palasi suoraan kotimaansa Norjan politiikkaan alkuvuodesta.
Lokakuussa 2024 hän luovutti sotilasliitto Naton pääsihteerin tehtävät seuraajalleen Mark Ruttelle. Stoltenberg ehti toimia tehtävässään kymmenen vuotta.
Häntä pidempään Natoa on johtanut ainoastaan hollantilainen Jens Luns, jonka pääsihteerikausi kesti vuodesta 1971 vuoteen 1984.
1970-luku erosi turvallisuuspoliittisesti kuitenkin 2010- ja 2020-luvuista.
Kylmän sodan jälkeisinä vuosina sotilasliitto oli ehtinyt muuttua enemmän muodollisuudeksi, mutta Stoltenbergin valtakaudella Venäjän uhka tiivisti jälleen Naton rivejä ja nosti jäsenmaiden puolustusmenoja.
Kuka? Jens Stoltenberg
66-vuotias Norjan valtiovarainministeri.
Edustaa Norjan sosiaalidemokraattista työväenpuoluetta.
Toimi Naton pääsihteerinä vuosina 2014–2024.
Ennen Nato-uraansa Norjan pääministeri ja työväenpuolueen puheenjohtaja. Toimi pääministerinä vuosina 2000 ja 2001 ja uudelleen vuosina 2005–2013.
Rakensi suhteita Venäjään Barentsin sopimuksella
Stoltenbergiä pidettiin monella tapaa erikoisena valintana Naton pääsihteeriksi vuonna 2014.
Hänen edeltäjänsä Anders Fogh Rasmussenkin oli kotoisin Pohjoismaista, ja lisäksi Stoltenberg tunnettiin suhteiden rakentajana Venäjään.
Norjan pääministerinä toimiessaan Stoltenberg ja Venäjän presidentti Dmitri Medvedev allekirjoittivat vuonna 2010 sopimuksen, jolla ratkaistiin maiden väliset, vuosikymmeniä kestäneet rajakiistat Barentsinmerellä.
Vuonna 2012 Norja ja Venäjä sopivat vielä viisumivapaan vyöhykkeen luomisesta maiden välisellä maarajalla.
Stoltenbergin valintaan Naton pääsihteeriksi vaikuttivat keskeisesti muun muassa Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama ja Saksan liittokansleri Angela Merkel, jotka uskoivat yhteistyöhön ja sovitteluun Venäjän kanssa.
Krimin miehitykseen ei vastattu tarpeeksi uskottavasti
Stoltenberg nousi Naton pääsihteeriksi lokakuussa 2014, reilu puoli vuotta sen jälkeen, kun Venäjä oli miehittänyt Krimin niemimaan.
Tänä syksynä ilmestyneessä kirjassaan Vahtivuoroni Stoltenberg avaa pääsihteerin työtään ja siihen kuuluneita vaikeita päätöksiä.
Krimin niemimaan miehityksestä hän kirjoittaa, että siihen olisi pitänyt vastata silloista linjaa tiukemmin.
– Nykyään uskon, että Ukrainan sotilaallisen tuen puute helpotti Venäjän hyökkäystä. Tämän täytyy olla opetus tulevaisuutta varten, kaikille Nato-liittolaisille, Stoltenberg sanoi esimerkiksi Der Spiegelin haastattelussa.
Stoltenbergin kaudella Nato laajeni neljällä maalla: Montenegrolla, Pohjois-Makedonialla, Suomella ja Ruotsilla.
Trumpin laukut jo pakattu Nato-kokouksessa
Syksyllä 2025 ilmestyneessä kirjassaan Stoltenberg kuvailee Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia ”äärimmäisen vaihdantaperusteiseksi”.
Hän kertoo muun muassa vuoden 2018 Nato-huippukokouksesta, jossa Yhdysvallat melkein hylkäsi sotilasliiton.
– Lähden tästä kokouksesta. Ei ole mitään syytä jäädä tänne, Trump oli Stoltenbergin mukaan sanonut.
Huippukokouksessa Stoltenbergin tiimi sai tietoja siitä, että Yhdysvaltojen delegaatio oli pakannut tavaransa ja oli valmis lähtemään kokouksesta ennen aikojaan.
Stoltenberg onnistui taivuttelemaan Trumpin jäämään muun muassa kehumalla häntä julkisesti.
– Se olisi voinut olla tapaaminen, jossa Nato lakkaa olemasta, Stoltenberg kirjoittaa.
Sen sijaan Nato sopi uusista tavoitteista puolustusmenoille ja kasvoi Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen uusilla jäsenmailla.
Stoltenbergin kausi Naton pääsihteerinä ehti päättyä ennen, kuin Donald Trump aloitti toisen kautensa USA:n presidenttinä.
Lähtöä pitkitettiin Ukrainan sodan alkamisen takia
Stoltenbergin piti oikeastaan lopettaa työnsä Naton pääsihteerinä jo lokakuussa 2022. Hän kauttaan jatkettiin kuitenkin useaan otteeseen.
Helmikuussa 2022 uutisoitiin, että Stoltenberg on nimitetty Norjan keskuspankin pääjohtajaksi. Hänen kautensa Naton pääsihteerinä kerrottiin päättyvän lokakuun alussa 2022 ja hänen ilmoitettiin aloittavan uudessa työssään pääjohtajana joulukuussa 2022.
Saman vuoden maaliskuussa Naton huippukokous kuitenkin päätti, että Stoltenbergin kausi päättyy vasta syyskuun lopussa 2023. Niinpä Stoltenberg luopui keskuspankkipestistään.
Hänen pääsihteerikauttaan pidennettiin uudestaan heinäkuussa 2023, kunnes uusi pääsihteeri Mark Rutte astui virallisesti virkaansa lokakuussa 2024.
