Naton monivuotinen pääsihteeri Jens Stoltenbergin haastattelu Financial Timesissa nostatti kulmakarvoja. Naton uusi pääsihteeri Mark Rutte sekä hänen vieraanaan ollut presidentti Alexander Stubb laitettiin Brysselissä koville Stoltenbergin arvioista.
Pääsihteeri tehtävästä väistyttyään Stoltenberg oli tarjonnut Financial Timesin haastattelussa useita ratkaisuja Ukrainan kriisiin. Hän ehdotti muun muassa Ukrainalle samaa kuin mitä jaetussa Saksassa tapahtui.
– Länsi-Saksa piti Itä-Saksaa osana suurempaa Saksaa. Heillä ei ollut Itä-Berliinissä suurlähetystöä. Mutta Nato suojeli tietysti vain Länsi-Saksaa, Stoltenberg sanoi.
Stoltenberg avasi Ukrainalle myös mahdollisuutta Nato-jäsenyyteen vaikka osa sen sotaa edeltäneistä alueista olisi yhä Venäjän miehittämiä.
Lue lisää: Stoltenbergilta kova kommentti: Ukraina voisi liittyä Natoon vaikka olisi osittain Venäjän miehittämä
– Otan yhden askeleen takaisin (Stoltenbergin lausunnosta), on kiinni Ukrainasta, minkä ratkaisun (rauhaan) he hyväksyvät. Meidän on keskityttävä Ukrainan vahvistamiseen. Se on ainoa tapa neuvotella sopimus ja vakuuttaa Putin, ettei hän voita, Rutte pyöritteli.
Stubbia haastettiin asiasta uudelleen suomalaismedian lehdistötilaisuudessa.
– Olisin hyvin varovainen. Tiedän sen tunteen, kun vapautuu poliittisesta vastuusta ja pystyy puhumaan vähän vapaammin niin Firenzessä kuin Münchenin turvallisuuskonferenssissa, Stubb kevensi tunnelmaa.
Vuosia Suomen hallituksen kärkiministerinä toiminut Stubb jätti Suomen politiikan vuosiksi ja siirtyi töihin professoriksi Firenzeen. Kokoomus sai hänestä kuitenkin voittoisan presidenttiehdokkaan, ja oli aika palata politiikkaan olemaan kieli keskellä suuta.
Stoltenberg puolestaan nimitettiin tiistaina Münchenin turvallisuuskonferenssin uudeksi puheenjohtajaksi.
– Realiteetit ovat, että meillä on kriittinen ja hyvin vaikea tilanne – sota käynnissä. Kun rauhan polulle päästään, olen itse puhunut neljästä ehdosta. Turvatakeista, alueista, oikeudesta sekä jälleenrakentamisesta. Näissä kaikessa kuskin paikalla on Ukraina ja (presidentti Volodymyr) Zelenskyi.
Lähi-idän pakolaistilanne huolena
Stubb avasi myös Lähi-idän konfliktientäyteistä tilannetta. Hän nosti Euroopan uhaksi pakolaisten liikehdinnän.
– Jos Libanonista lähtee nopealla aikataululla pakolaisliikkeet tilanteen sanelemana, silloin sillä on seurausvaikutuksia Eurooppaan. Keskustelin aiemmin (Turkin presidentti Recep Tayyip) Erdoganin kanssa, Turkki on valmiina ottamaan vastaan lisää pakolaisia.
Stubb korostaa toivovansa, ettei tilanne Lähi-idässä eskaloituisi entisestään.
– Täytyy muistaa, että Iran ampui Israelia kohti 180 ballistista ohjusta. Hyvin harvinaista kansainvälisessä politiikassa. Peräänkuulutan tulitaukoa ja rauhallisuutta keskusteluun.
Lue myös: Iran hyökännyt noin 180 ohjuksella Israeliin, joka väittää torjuneensa niistä suuren osan
Ukrainaan talvista vaikein?
Ukrainaan Stubb arvioi Mark Rutten tavoin vaikeaa talvea, kenties vaikeinta koko sodan aikana.
– Venäjä on tuhonnut 80 prosenttia Ukrainan energiainfrastuktuurista. Me kylmässä maassa ymmärrämme, mitä tämä tarkoittaa.
– Nyt pitää pitää huoli, että Ukraina saa tarpeeksi tukea. Huoleni liittyy ilmapuolustukseen, se on kriittistä Ukrainalle.