Ihmisoikeusjärjestön parlamentaarisessa yleiskokouksessa puhunut Niinistö arvioi, että että Venäjän lähtö olisi menetys kaikille.
Presidentti Sauli Niinistö oli vastailemassa eri maiden kansanedustajien kysymyksiin Strasbourgissa, jossa ihmisoikeusjärjestöön kuuluvien maiden kansanedustajia oli keskiviikkona koolla. Suomi on tällä hetkellä Euroopan neuvoston ministerikomitean puheenjohtajamaa.
70-vuotiaan järjestön on arvioitu olevan historiansa vaikeimmassa kriisissä Venäjän aiheuttaman umpisolmun takia.
Venäjä ei ole lähettänyt tälläkään kertaa edustajia kokoukseen. Maa ei ole maksanut viime vuosina myöskään jäsenmaksujaan vastalauseena parlamentaarisen yleiskokouksen päätökselle evätä sen äänioikeus vuosina 2014 ja 2015 Krimin miehityksen jälkeen.
Niinistö muistutti, että tilanne on seurausta Krimin miehityksestä
– Suomi oli ensimmäisiä maita, jotka julkisesti tuomitsivat Krimin miehityksen, Niinistö muistutti.
Järjestö on hänen mukaansa huolestuttavissa poliittisissa vaikeuksissa ja akuutissa vaarassa menettää yhden jäsenen.
Euroopan neuvosto on hallitusten välinen järjestö, joka keskittyy ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltiokehityksen edistämiseen. Se on erillinen Euroopan unionista.
Monisatapäinen kansanedustajien yleisö kysyi Niinistöltä kysymyksiä niin radikalisoitumisesta maahanmuuttosopimusten noudattamiseen ja Azerbaidzhanin ja Suomen kauppaan. Kysymyksiä herätti myös Venäjän jatko järjestössä, ja voisiko Suomi toimia välittäjänä.
– Suomella on vain yksi tavoite, käydä dialogia ja edistää rauhaa, Niinistö tiivisti.
Toiminta jatkunut toistaiseksi ennallaan
Euroopan neuvosto on toistaiseksi pystynyt pitämään toimintansa ennallaan, vaikka Venäjällä on maksurästejä jo reilut 59 miljoonaa euroa.
Pääsihteeri Thorbjörn Jaglandin mukaan toimintaa on voitu jatkaa, koska taloutta on hoidettu aiempina vuosina vastuullisesti. Kysymys ei ole hänen mukaansa niinkään taloudellinen.
– Kysymys on siitä, mihin Venäjä kuuluu.
– Minun vastaukseni on selvä, Venäjä kuuluu Eurooppaan. Eurooppa tarvitsee Venäjää ja Venäjä Eurooppaa, Jagland sanoi toimittajille STT:n kysyttyä, miten tilanteesta päästään eteenpäin.
Jos Venäjä jäisi pois Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta, Venäjä muuttuisi hänen mukaansa nopeasti Euroopan kannalta valitettavaan suuntaan.
– Toivon, että ratkaisu löydettäisiin ennen kesäkuuta, Jagland sanoi.
Euroopan neuvoston kesäkuun istunnossa valitaan uusi pääsihteeri. Jos Venäjä ei osallistu uuden pääsihteerin valintaan, on mahdollista, että sen sidos ja ehkä sitoutuminen järjestöön edelleen heikkenee. Maa ei ole osallistunut parin viime vuoden aikana myöskään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomarien valintaan, koska heidät valitaan parlamentaarisessa kokouksessa.