Euroopan neuvosto valmistelee äärimmäisen harvinaista huippukokousta. Asiasta päätettiin tällä viikolla Strasbourgissa Ranskassa. Syynä on huoli monen neuvoston jäsenmaan ihmisoikeus- ja demokratiatilanteen heikkenemisestä sekä Venäjän asemasta Euroopan neuvoston yleiskokouksessa, kertoo eduskuntatiedotus.
Kyseessä olisi vasta neljäs Euroopan neuvoston huippukokous vuodesta 1949 toimineen järjestön historiassa. Huippukokous voisi osua Suomen puheenjohtajuuskaudelle, joka alkaa reilun vuoden kuluttua ja päättyy toukokuussa 2019.
Euroopan neuvosto on 47 eurooppalaisen jäsenvaltion yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on muun muassa ihmisoikeuksien valvonta. Neuvoston jäsenmaiden kansalaiset voivat muun muassa tehdä valituksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
Euroopan neuvostossa toimivat ministerikomitea, jossa jäsenmaita edustavat ulkoministerit ja diplomaatit, sekä yleiskokous, joka koostuu maiden kansanedustajista. Venäjä ei ole osallistunut yleiskokouksen työhön huhtikuusta 2014 eli Ukrainan kriisin alusta lähtien. Sen sijaan ministerikomitean työhön Venäjä on osallistunut normaalisti.
Neuvosto päätti Krimin valtauksen jälkeen jäädyttää venäläisedustajien äänioikeuden. Tämän jälkeen Venäjä on boikotoinut parlamentaarisen yleiskokouksen toimintaa. Tänä vuonna se on kieltäytynyt maksamasta kolmannesta jäsenmaksustaan.
Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Maria Guzeninan (sd.) mielestä tilanne sotii neuvoston demokratia-arvoja vastaan.
– Kansan valitsemat päättäjät ovat jäähyllä, eivätkä pääse työskentelemään muiden maiden kollegoiden kanssa, kun taas eliitti jatkaa työskentelyään, Guzenina sanoo tiedotteessa.
Aiemmat Euroopan neuvoston huippukokoukset on pidetty vuonna 1993 Wienissä, 1997 Strasbourgissa ja 2005 Varsovassa.