Venäjä-professori: Kaksoiskansalaisuus kummallinen käsite

Kaksoiskansalaisten turvallisuusvirat harkintaan 2:15

Venäjä-asiantuntija haluaisi poistaa kokonaan mahdollisuuden kaksoiskansalaisuuteen.

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta kertoi eilen, että kaksoiskansalaisten pääsyä valtion turvallisuuden avaintehtäviin saatetaan rajoittaa.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nergin mukaan kyse on tietyistä puolustushallinnon, sisäasiainhallinnon, ulkoasiainhallinnon ja oikeuslaitoksen viroista sekä mahdollisesti ministerin tehtävistä.

Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professori Timo Vihavainen pitää koko kaksoiskansalaisuus-käsitettä kummallisena.

– Tämä on minimi mitä voi utvalta odottaa. Jos kyseessä on valtioliitto, niin silloin ymmärrän kaksoiskansalaisuuden. Jos ihmisellä on kansalaisoikeudet, niin hänellä on myös kansalaisvelvollisuudet ja jos ne ovat kovin monelle erilaiset, esimerkiksi maille, jotka ovat vaikka konfliktissa, niin onhan tämä hyvin kummallinen tilanne.

Vihavaisen mukaan Venäjä saattaisi myös painostaa Suomea ja perustella toimiaan Venäjän kansalaisten aseman parantamisella Suomessa. Huomenta Suomen jälkeisessä haastattelussa MTV:lle hän totesi, että Venäjä on aikaisemminkin luvannut puolustaa kansalaisiaan, jolloin kaksoiskansalaisuus voi olla uhka.

– Ilman muuta. Jokainen normaali maa puolustaa kansalaisiaan, se on sen normaali velvollisuus. En minä ymmärrä miksi ihmisellä voi olla monta kansallisuutta. Totta kai se käyttää sitä hyväkseen. Jos me olisimme suurvalta niin mekin käyttäisimme hyväksemme, mutta Suomella tuskin on tällaisia intressejä. 

–  Ymmärtääkseni edes Kazakstan ei ole antanut kaksoiskansalaisuutta venäläisille tai kenellekään muullekaan, vaikka sillä on tämä Euraasian talousyhteisö syntymässä. Ehkä Suomen ja EU-maiden välillä tämän voisi ymmärtää, vaikka se olisi silti hieman ongelmallista ja kummallista.

Vihavaisen mielestä kaksoiskansalaisuudessa on ongelmana juurikin lojaliteettiristiriita. 

– Jos ihmisellä on kaksi kansalaisuutta, niin miten voimme määritellä kummalle maalle kohdistuva lojaliteetti on tärkeämpi? Voiko se aina olla yhtä hyvä molempiin suuntiin? Kuka sen ratkaisee?

Lue myös:

    Uusimmat