Italia: Siirtolaisilmiön räjähdysmäinen kasvu osa Venäjän strategiaa – MTV seuraa sotaa

Tämä seuranta-artikkeli on päättynyt. Tiistain 14.3. seurannan löydät täältä.

20.49: Italia: Siirtolaisilmiön räjähdysmäinen kasvu osa Venäjän strategiaa

Italian hallitus sanoi maanantaina, että Välimeren ylittävien siirtolaisveneiden määrän kasvun takana olisi palkkasoturiryhmä Wagner osana Venäjän strategiaa. Asiasta kirjoittaa uutistoimisto Reuters.

– Mielestäni on nyt turvallista sanoa, että Afrikan rannoilta lähtevän siirtolaisilmiön räjähdysmäinen kasvu on osa selkeää hybridisodankäynnin strategiaa, jota Wagnerin osasto toteuttaa käyttämällä huomattavaa painoarvoaan joissakin Afrikan maissa, sanoi Italian puolustusministeri Guido Crosetto lausunnossaan.

Maan sisäministeriön mukaan Italiaan on saapunut tänä vuonna jo noin 20 000 ihmistä, kun viime vuonna vastaavaan aikaan siirtolaisia oli saapunut 6 100.

Viime viikonloppuna Italian rannikkovartiosto pelasti yli tuhat siirtolaista merihädästä ja maaliskuussa Italialaisviranomaiset pelastivat Välimereltä satoja siirtolaisia. Helmikuussa yli 70 ihmistä kuoli, kun Turkista lähtenyt vene upposi myrskyisessä säässä.

Wagner-päällikkö Jevgeni Prigozhin sanoi Telegram-kanavallaan julkaistussa, kirosanoja sisältävässä ääniviestissä: "Meillä ei ole aavistustakaan siirtolaiskriisistä, emme piittaa siitä".

Wagnerin joukkoja on syytetty toiminnasta useissa Afrikan maissa kuten Libyassa, Malissa ja Keski-Afrikan tasavallassa.

19.08: YK ja Venäjä keskustelevat Mustanmeren viljasopimuksen jatkamisesta

YK ja Turkki pääsivät viime heinäkuussa sopimukseen Ukrainalle tärkeän viljanviennin käynnistämisestä sen jälkeen, kun Venäjän viime vuoden helmikuussa aloittama hyökkäys oli pysäyttänyt kauppamerenkulun Mustanmeren alueella.

Nykyinen voimassa oleva sopimus päättyy 18. maaliskuuta, ja sitä voidaan jatkaa vain Venäjän luvalla. Sopimuksella on pyritty estämään maailmanlaajuinen elintarvikekriisi sallimalla ukrainalaisen viljan turvallinen vienti kolmesta Ukrainan satamasta.

Venäjä on ilmoittanut suostuvansa sopimuksen jatkamiseen, jos sen omaan vientiin vaikuttavia rajoituksia poistetaan.

Venäjän mukaan lännen asettamat rajoitukset eivät ole suoraan kohdistuneet maan maatalousvientiin, mutta muun muassa maksuliikenteeseen ja logistiikkaan kohdistuvat pakotteet ovat rajoittaneet Venäjän omien viljojen ja lannoitteiden vientiä.

Monet diplomaatit ovat uutistoimisto Reutersin mukaan optimistisia sen suhteen, että sopimusta jatketaan.

Venäjän valtiollisen uutistoimiston Ria Novostin mukaan Venäjä ei vastusta Mustanmeren viljasopimuksen jatkamista, mutta vain 60 päivän ajaksi, kirjoittaa Reuters.

17.13: NY Times: Kansainvälinen rikostuomioistuin on syyttämässä Venäjää sotarikoksista

Kansainvälinen rikostuomioistuin on syyttämässä Venäjää ukrainalaislasten sieppaamisesta sekä hyökkäyksistä siviilikohteisiin, kirjoittaa yhdysvaltalaislehti The New York Times.

Kyseessä on ensimmäiset kansainvälisen tason syytteet sodan alkamisen jälkeen. Syytteiden mukaan Venäjä olisi siepannut ukrainalaislapsia ja lähettänyt näitä Venäjälle uudelleenkoulutusleireille sekä kohdistanut hyökkäyksiä tarkoituksellisesti siviilikohteisiin.

Tuomioistuin on lehden lähteiden mukaan hakemassa pidätysmääräyksiä useille henkilöille. Syyttäjänvirasto ei ole vahvistanut pidätysmääräyspyyntöjä.

Toistaiseksi ei ole tiedossa keitä teoista syytetään. Joidenkin diplomaattien ja asiantuntijoiden mukaan on mahdollista, että yksi syytetyistä olisi Venäjän presidentti Vladimir Putin, sillä tuomioistuin ei tunnusta valtionpäämiehen koskemattomuutta tapauksissa, joihin liittyy sotarikoksia, rikoksia ihmisyyttä vastaan tai kansanmurhia.

Oikeudenkäynnin toteutumisen mahdollisuutta pidetään kuitenkin pienenä, sillä tuomioistuin ei käsittele juttuja ilman syytettyjen läsnäoloa. Venäjän ei myöskään uskota luovuttavan epäiltyjä henkilöitä oikeudenkäyntiin.

Venäjä on kiistänyt syytökset sotarikoksista, mutta sekä kansainväliset että ukrainalaiset tutkijat ovat keränneet näyttöä Venäjän tekemistä julmuuksista sodan alusta lähtien.

17.03: Moldova sanoo olevansa Venäjän hybridisodankäynnin kohteena

Moldovan puolustusministerin mukaan Moldova ei ole välittömässä sotilaallisessa vaarassa, mutta kuitenkin Venäjän hybridisodankäynnin kohteena.

Puolustusministeri Anatolie Nosatii sanoi AFP:n haastattelussa maanantaina, että Venäjän tavoitteena on suistaa Moldovan hallitus vallasta.

Moldovassa on viime aikoina puhuttu Venäjän masinoiman vallankaappauksen uhasta jopa presidentti Maia Sandun suulla. Sandu syytti viime kuussa Venäjän suunnittelevan Moldovan hallituksen kaatamista hallituksen vastaisina mielenosoittajina esiintyvien "sabotöörien" avulla. Venäjä on kiistänyt väitteet.

Hallituksen vastaiset mielenosoitukset jatkuivat maassa kuluneena viikonloppuna. Maan poliisi kertoi sunnuntaina pidättäneensä seitsemän ihmistä, joiden epäillään kuuluvan Venäjän ohjailemaan verkostoon.

14.29: Ukrainan turvallisuuspalvelu kertoo vahvistaneensa teloitetun ukrainalaissotilaan henkilöllisyyden

Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU kertoo vahvistaneensa teloitetun ukrainalaissotilaan henkilöllisyyden. Turvallisuuspalvelun mukaan henkilö oli Tshernihivin alueen 119. aluepuolustusprikaatin 163. pataljoonan tarkka-ampuja Oleksandr Ihorovych Matsievskyi.

Sosiaalisessa mediassa on levinnyt video, jonka väitettiin näyttävän, miten venäläissotilas tai -sotilaat teloittavat ukrainalaissotilaan.

Videolla mies seisoi kuopassa tupakkaa polttaen ja sanoi "kunnia Ukrainalle". Välittömästi tämän jälkeen häntä kohti ammuttiin useita laukauksia ja mies lyyhistyi niille sijoilleen.

Matsievskyi oli kutsuttu asepalvelukseen maaliskuussa 2022.  Hänen kerrotaan kadonneen joulukuun lopulla Donetskin alueella Itä-Ukrainassa, turvallisuuspalvelu kirjoittaa viestintäsovellus Telegrammissa.

Turvallisuuspalvelun mukaan Matsievskyi ammuttiin 30. joulukuuta 2022.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi sunnuntaina pitämässään iltapuheessa myöntäneensä Matsievskyille Ukrainan sankarin arvonimen.

13.52: Kiinan presidentti matkustamassa Venäjälle ensi viikolla, suunnittelee tapaavansa myös Zelenskyin

Kiinan presidentti Xi Jinping on matkustamassa ensi viikolla Venäjälle tapaamaan Venäjän presidentti Vladimir Putinia, kertoo uutistoimisto Reuters lähteisiinsä viitaten.

Putin sanoi viime kuussa, että vierailusta Xin kanssa on sovittu, mutta ei antanut päivämäärää mahdolliselle vierailulle.

Xi aikoo Wall Street Journalin mukaan myös puhua Volodymyr Zelenskyin kanssa ensimmäistä kertaa sodan alkamisen jälkeen.

Xin on tarkoitus tavata Zelenskyi todennäköisesti ensi viikolla Venäjän vierailunsa jälkeen, lehti kertoi asiasta perillä oleviin lähteisiinsä viitaten.

12.22: Venäjältä yllättävä väläytys: Putinin osallistuminen G20-maiden kokoukseen ei poissuljettua

Venäjä tiedotti tänään, ettei se sulje pois presidentti Vladimir Putinin osallistumista G20-maiden johtajien huippukokoukseen Intiassa. G20-maiden kokoukset Intiassa jatkuvat tämän kuun loppuun. Vierailu Venäjän rajojen ulkopuolella olisi Putinin ensimmäinen sitten sodan alkamisen. Asiasta kertoo Reuters. 

11.58: Ukrainan Bahmutissa kovia taisteluja, Wagner yrittää edetä kaupungin keskustaan

Wagnerin johtajan mukaan ukrainalaisten vastarinta ja tykistötuli on armotonta.

Bahmutin kaupungin hallinnasta Ukrainan itäosassa käydään raskaita taisteluja, kertovat sekä Ukrainan armeija että venäläinen Wagner-palkkasotilasyhtiö.

– Wagnerin hyökkäävät yksiköt etenevät useista suunnista yrittäen murtaa joukkojemme puolustusasemat ja liikkua kaupungin keskustaan. Taistelut ovat kiivaita, ja puolustajamme ovat aiheuttaneet merkittäviä tappioita viholliselle, Ukrainan armeija kertoi.

– Tilanne Bahmutissa on vaikea, hyvin vaikea. Vihollinen taistelee jokaisesta metristä. Mitä lähemmäs kaupungin keskustaa pääsemme, sitä kovempia ovat taistelut ja sitä kiivaampaa on tykistötuli, kirjoitti Wagnerin johtaja Jevgeni Prigozhin sosiaalisen median viestissään.

– Ukrainalaiset heittävät loputtomasti reservejään taisteluun, Prigozhin jatkoi.

Bahmutin ja sen ympäristön hallinnasta on taisteltu kuukausikaupalla, vaikka kaupungilla ei juuri ole strategista merkitystä. Sen sijaan pitkät taistelut ovat tehneet kaupungista symbolisesti merkittävän.

Ukraina on perustellut kaupungin puolustamista sillä, että näin hankitaan aikaa pian alkavaa vastahyökkäystä varten.

10.55: Ukraina: Venäjä menettänyt tänään yli 700 sotilasta 

Ukraina väittää Venäjän menettäneen kuluneen vuorokauden aikana muun muassa 710 sotilasta ja 16 tykkiä, uutisoi The Kyiv Independent.

9.49: Britannian sotilastiedustelu: Wagnerin värväyksessä luultavasti ongelmia

Britannian sotilastiedustelu kertoo maan puolustusministeriön Twitter-tilillä julkaistussa päivittäiskatsauksessa, että Venäjän rinnalla taisteleva sotilasyhtiö Wagner Groupin omistaja Jevgeni Prigozhin ei todennäköisesti pääse tällä hetkellä värväämään joukkoja venäläisvankiloista Venäjän puolustushallinnossa käytävien valtakampaillujen vuoksi. Tämän johdosta hän painottanee jatkossa rekrytointeja vankilan ulkopuolisiin venäläisiin.

Tämän vuoden maaliskuusta lähtien Wagner on rekrytoinut joukkoja ainakin 40 urheilukeskuksessa Venäjällä. Viime päivinä Wagnerin värvääjiä on myös kiertänyt kouluissa kertomassa Wagnerin uramahdollisuuksista, joissa myös kerätään kiinnostuneiden yhteystietoja yhteydenottoa varten.

Koska Wagnerin vankiloista rekrytoimista vangeista noin puoli on kuollut tai loukkaantunut rintamalla, voi uusilla värväyksillä olla vaikea paikata menetyksiä. Jos Prigozhinin este vankilarekrytointiin jatkuu, voi Wagner joutua laskemaan operaatioidensa voimaa tai laajuutta. 

9.23: Sipri: Ukraina oli viime vuonna maailman kolmanneksi suurin aseiden tuoja

Kansainvälisen turvallisuustilanteen muuttuminen näkyy myös maailman asekaupassa. Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin mukaan tärkeimpien asejärjestelmien tuonti Eurooppaan lisääntyi lähes puolella, kun tilannetta vertaillaan vuosien 2013–17 ja 2018–2022 välillä.

Euroopan maista Ukraina nousi Siprin mukaan maailman kolmanneksi suurimmaksi aseiden tuojaksi viime vuonna. Edelle menivät vain Qatar ja Intia.

Kaikkiaan aseiden vienti ja tuonti on Siprin mukaan vähentynyt. Suomen Nato-keskustelun kannalta mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että Siprin mukaan Yhdysvaltojen asevienti Turkkiin on vähentynyt rajusti.

8.57: Ukraina väittää tappaneensa yli tuhat venäläissotilasta Bahmutissa

Ukraina väittää tappaneensa yli tuhat venäläistä sotilasta viime päivinä puolustustaisteluissa Bahmutissa, kertoo The Guardian.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi sunnuntai-iltana pitämässään iltapuheessaan, että taisteluissa on kuollut yli tuhat sotilasta ja haavoittunut 1500.

Britannian tiedustelupalvelun mukaan kaupungin keskustan läpi virtaava Bahmut-joki toimii taisteluiden etulinjana.

8.19: Ukraina: Tilanne Bahmutissa yhä vaikea

Tilanne Bahmutissa jatkuu vaikeana, mutta ukrainalaisjoukot ovat torjuneet Venäjän valtausyritykset, Ukrainan maavoimien komentaja Oleksandr Syrskyi kertoi maanantaina.

Hänen mukaansa Venäjän Wagner-joukot hyökkäävät useista suunnista pyrkiessään puolustusten läpi. (Reuters)

7.24: Venäjän ilmatorjunta torjunut neljä ohjusta Belgorodissa 

Venäjän ilmatorjunta on torjunut neljä ohjusta Venäjän eteläisellä Belgorodin alueella Ukrainan rajalla, kertoo CNN.

Tiettävästi yksi ihminen on loukkaantunut ilmatorjunnan seurauksena. 

Ukrainan Harkovan alueen rajanaapurissa sijaitsevan Belgorodin viranomaiset ovat raportoineet useista hyökkäyksistä sen jälkeen, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan.

5.05: Venäjä ja YK istuvat neuvottelemaan ukrainalaisen viljan vientisopimuksen uusimisesta

Venäjän ja YK:n edustajat neuvottelevat tänään ukrainalaisen viljan vientisopimuksen uusimisesta Genevessä Sveitsissä.

Sopimuksen tarkoituksena on turvata viljakuljetusten esteetön pääsy Mustanmeren kautta miljoonille Ukrainan viljasta riippuvaisille ihmisille.

Maaliskuun puolenvälin jälkeen katkolla oleva sopimus uusiutuisi ilman osapuolten vastustusta automaattisesti. Viime viikolla Venäjä kuitenkin antoi ymmärtää, että se saattaa vastustaa sopimuksen uusimista. Venäjä odottaa, että sopimus venäläisten lannoitteiden viennistä nytkähtäisi eteenpäin ukrainalaisen viljan vientisopimusta vastaan.

Tähän mennessä Ukrainasta on saatu YK:n mukaan kuljetettua lähes 24 miljoonaa tonnia viljaa. (STT)

Sunnuntai 12.3.

18.23: Sveitsin liittopresidentti puolustaa maansa kantaa olla luovuttamatta aseita Ukrainaan

Sveitsin liittopresidentti Alain Berset puolustaa maan kiisteltyä kantaa olla luovuttamatta aseita Ukrainaan.

Sveitsiläislehti Neue Zürcher Zeitungin sunnuntaijulkaisussa haastatellun Bersetin mukaan maan linjalla pyritään "edistämään rauhaa, humanitaarista oikeutta ja sovittelua aina kun mahdollista".

Sveitsillä on pitkät perinteet sotilaallisesti puolueettomana valtiona. Maa on osallistunut Venäjän vastaisiin pakotteisiin, mutta se on hylännyt kolmansien maiden pyyntöjä viedä sveitsiläisvalmisteista sotilaskalustoa Ukrainaan.

Sunnuntain seuranta-artikkelin löydät täältä.