Velkaantumisen jatkuminen on isku Suomen taloudelle – hallitus joutuu tekemään talouspäätöksiä epävarmuuden sumussa

Puolustusvoimat, maatalous ja energiainvestoinnit tarvitsevat nyt rahaa, joten valtio jatkaa velkaantumista ainakin sadoilla miljoonilla euroilla. Erimielisyyttä turvallisuuteen satsaamisesta ei ole.

Korona-ajan velkojen päälle otettava uusi velka on kuitenkin isku julkiselle taloudelle, mutta Suomen asema ei ole ihan heikko.

– Nyt tehdään toimia, joilla lievitetään pakotteista aiheutuvia ongelmia, turvataan huoltovarmuus, autetaan pakolaisia ja rahoitetaan siirtymää pois Venäjän fossiilisesta energiasta. Akuutti tilanne vaatii nyt sen, minkä vaatii. Se tarkoittaa samalla sitä, että menot kasvavat ja tulot pienenevät. Kyllä tämä selkeästi isku julkiselle taloudelle on, sanoo ylijohtaja Mikko Spolander valtiovarainministeriön kansantalousosastolta.

– Meidän onnemme on, että olemme aika hyvässä lähtöasemassa sillä tavalla, että meidän takana on voimakas elpymisen vaihe vuonna 2021 ja vielä tämän vuoden alussa. Lisäksi emme ole pahasti velkaantuneita verrokkimaihin verrattuna, Spolander lisää.

Paljon epävarmuutta ilmassa

Spolander korostaa, ettei kukaan vielä tiedä, miltä vuosi 2023 näyttää. Talouspolitiikan päätöksiä tehdään taas sumussa, kuten korona-aikana.

Toistaiseksi on arvioitu, ettei Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa aiheuttaisi kovin dramaattisia talousvaikutuksia Suomelle.

On kuitenkin mahdollista, että taloustilanne heikkenee.

– Haluan korostaa sitä, että kun tilanne on niin epävarma, niin on syytä varautua myöskin selkeästi huonompiin tulemiin, selkeästi epäsuotuisiin tulemiin julkisen talouden kannalta ja tämä tietysti korostaa sitä tarkkaa julkista talouden pitoa, Spolander sanoo.

Hallituksen pitäisi kohta kehysriihessä linjata euroista myös useamman vuoden päähän. Kehysten sisällä voi olla vaikea pysyä, kun rahatarpeita on paljon vuosiksi eteenpäin.

– On paljon muutostekijöitä, joita Venäjän hyökkäys Ukrainaan kärjistää. Väestön ikääntyminen, vihreä siirtymä ja muut uudelleenkohdentamistarpeet ulottuvat kaikki yli vuosien ja luovat paineen kehyksiä kohtaan ja kaikesta näistä siellä riihessä sitten keskustellaan, Spolander toteaa.

Korkojen nousu uhkaa

Taloustilanteen kannalta hyviä asioita ovat erityisesti työttömien määrän lasku ja talouden elpyminen viime vuonna ja tämän vuoden alussa.

Uhkiin kuuluu talouskehityksen tavallistakin suurempi epävarmuus sekä se, että korot ovat nousussa.  Nousevat korot tarkoittavat valtion yli 120 miljardin euron lainataakan hoitokustannuksiin kasvua.

– Valtion velka on jo itsessään iso summa. Pienetkin vaikutukset koroissa näkyvät. Korkokustannusten maksaminen lainojen antajille on sitten vuosien kuluttua pois kaikesta muusta julkisesta rahan käytöstä, Spolander muistuttaa.