Venäjän sotatoimet Ukrainassa aiheuttavat suurta epävarmuutta Suomen julkiselle taloudelle, sanoo ylijohtaja Mikko Spolander valtiovarainministeriöstä. Valtio joutuu ottamaan ainakin satoja miljoonia euroja lisää velkaa, mutta samalla myös säästöpaineet kasvavat.
Puolustusvoimat, maatalous ja energiainvestoinnit tarvitsevat nyt rahaa, joten valtio jatkaa velkaantumista ainakin sadoilla miljoonilla euroilla. Erimielisyyttä turvallisuuteen satsaamisesta ei ole.
Korona-ajan velkojen päälle otettava uusi velka on kuitenkin isku julkiselle taloudelle, mutta Suomen asema ei ole ihan heikko.
– Nyt tehdään toimia, joilla lievitetään pakotteista aiheutuvia ongelmia, turvataan huoltovarmuus, autetaan pakolaisia ja rahoitetaan siirtymää pois Venäjän fossiilisesta energiasta. Akuutti tilanne vaatii nyt sen, minkä vaatii. Se tarkoittaa samalla sitä, että menot kasvavat ja tulot pienenevät. Kyllä tämä selkeästi isku julkiselle taloudelle on, sanoo ylijohtaja Mikko Spolander valtiovarainministeriön kansantalousosastolta.
– Meidän onnemme on, että olemme aika hyvässä lähtöasemassa sillä tavalla, että meidän takana on voimakas elpymisen vaihe vuonna 2021 ja vielä tämän vuoden alussa. Lisäksi emme ole pahasti velkaantuneita verrokkimaihin verrattuna, Spolander lisää.
Paljon epävarmuutta ilmassa
Spolander korostaa, ettei kukaan vielä tiedä, miltä vuosi 2023 näyttää. Talouspolitiikan päätöksiä tehdään taas sumussa, kuten korona-aikana.
Toistaiseksi on arvioitu, ettei Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa aiheuttaisi kovin dramaattisia talousvaikutuksia Suomelle.
On kuitenkin mahdollista, että taloustilanne heikkenee.