Veikko Helle harkitsi rintamakarkuruutta

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Pitkän linjan sosiaalidemokraatti, kansanedustaja ja ministeri Veikko Helle tunnustaa harkinneensa pakoa rintamalta joidenkin puoluetoveriensa kanssa vuoden 1944 elokuussa. Hän kertoi jatkosodan lopputunnelmiin liittyneistä pohdinnoistaan Karkkilassa tänään järjestetyssä Kansallisen Veteraanipäivän seminaarissa.

    Helle osallistui joukko-osastonsa kanssa torjuntataisteluihin Ihantalassa Viipurin lähellä elokuussa 1944. Poliittisesti aktiivisena hän seurasi tovereineen radiosta puolueensa suhtautumista Hackzellin uuteen hallitukseen.

    -Keskenämme päätimme, että jos sosialidemokraattinen puolue ei osallistu hallituksen muodostamiseen ja tällä toimenpiteellään haluaa irtaantua vastuusta sodan jatkamiseen, ei myöskään meitä velvoiteta rintamalla oloon. Päinvastoin, asettuisimme puolueen omaksumaa kantaa vastaan, Helle kertoi silloisista motiiveistaan.

    Hänen mukaansa kyseessä ei ollut laajempi tai organisoitu suunnitelma, mutta niissä oloissa esimerkki olisi voinut saada seuraajia.
    -Noihin aikoihin karkaileminen rintamalta oli verraten yleistä, mutta muista syistä. Meidänkin onneksemme puolueen johto ja eduskuntaryhmä tekivät oikeat päätökset osallistumisesta hallitukseen. Näin vihtiläisestä puusepästä kavereineen ei tullut rintamakarkureita, Veikko Helle totesi.

    Vuonna 1911 syntynyt ministeri Helle lukeutui niin sanottuihin asevelisosialisteihin ja oli alusta lähtien vuonna 1940 perustetun Aseveliliiton johdon jäsen.

    Karkaamismahdollisuutta koskeva pohdiskelu ajoittui jatkosodan loppuvaiheisiin ja poliittisen suursäätilan muutokseen. Puna-armeija pakotti kesäkuussa 1944 massiivisilla hyökkäyksillään suomalaiset vetäytymään Itä-Karjalasta ja Kannaksen puolustusasemista kääntäen sodan suunnan kohti pakkorauhaa.

    Saksalaisten kanssa yhteistyösopimuksen solminut presidentti Risto Ryti ja pääministeri Väinö Tannerin hallitus joutuivat Neuvostoliiton painostuksesta eroamaan, jotta rauhanneuvottelut olisivat voineet käynnistyä.

    Aselepo maiden välillä astui voimaan 4. syyskuuta ja välirauhansopimus allekirjoitettiin Moskovassa syyskuun 19. päivänä vuonna 1944.
    (STT)

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •