Suomen tunnetuin seikkailija on huolissaan suomalaisten kyvyttömyydestä varautua luonnon olosuhteiden muutoksiin.
Veikka Gustafsson on tehnyt kaksi vuosikymmentä kestäneen uran vuorikiipeilijänä. Hän muun muassa valloitti Mount Everestin ensimmäisenä suomalaisena ja on kiivennyt maailman korkeimmalle vuorelle kolmesti.
MTV Autot haastatteli Gustafssonia pakkaskeleistä – aiheesta, jonka hän todennäköisesti tuntee paremmin kuin kukaan muu Suomessa.
"Ei hattua, ei hanskoja"
Gustafsson on huolestunut autoilijoiden puutteellisesta varautumisesta pakkaskeleihin.
– Hyppäät autoon ja sulla ei ole hattua, eikä hanskoja. Ei tarvitse kauan tuolla Porvoon moottoritien viimassa seistä, kun paleltumat ovat realiteetti. Ainahan voit mennä seisomaan tielle ja yrittää pysäyttää jonkun rekan tai jonkun muun, Gustafsson heittää.
Gustafsson muistuttaa, että haja-asutusalueilla apu ei välttämättä ole lähellä.
– Ajoin itse tapaninpäivänä Helsingistä Joensuuhun siten, että Imatran pohjoispuolella joskus illalla kymmenen tai yhdentoista aikaan ei ollut mitään liikennettä. Siellä on myös sellaisia pätkiä, missä saattaa olla kilometrejä lähimpään taloon, hän kertoo.
Gustafsson sanoo, että kovilla pakkasilla ajattelumallin tulisi olla sellainen, että mitä teen, kun jotain tapahtuu. Sen sijaan, että jos jotain tapahtuu.
– Pitkillä matkoilla koitan itse pitää huolen, että autossa on aina joku ylimääräinen huopa. Etenkin tällaisilla keleillä on hyvä olla vähän paremmin varustautunut, Gustafsson muistuttaa.
Miten varustautua tulipalopakkasiin?
Mestarikiipeilijän mukaan yleinen periaate on se, että sormikkaat eivät ole koskaan niin lämpöiset kuin rukkaset tai muut, joissa sormet ovat samassa tilassa.
– Rukkasten ongelma taas on se, että niillä on hankalampi näprätä mitään pientä. Itselläni on esimerkiksi tankkaamista varten ihan eri hanskat, mutta niillä tulee näillä pakkasilla nopeasti kylmä.
– Se miten tuolla vuorillakin on toimittu, niin on sellaiset sormikkaat, jotka saa rukkasten sisään. Jos vuorijuttuja muistelee ja piti köysiä kiinnitellä jonnekin, solmia solmuja ja ruuvata jääruuveja, mikä ei ehkä rukkaset kädessä onnistunut, niin sitten otit kädet veke sieltä rukkasissa ja sormikkaat kädessä hoidit sen homman. Välillä sitten lämmittelit sormia siellä rukkasissa, Gustafsson sanoo.
– Ja jos tekee jotain lumista hommaa, niin ne lumet kannattaa ravistella sormikkaista ennen kuin tunkee ne takaisin rukkasiin. Eli ihan tällaisia perusjuttuja, mitkä eivät toisaalta ole enää kaikille perusjuttuja, hän jatkaa.
Gustafsson kertoo, että autoissa pitäisi etenkin talvella olla sellaiset varusteet, että ne päällä voi odottaa esimerkiksi hinausautoa. Hänen mukaansa sillä ei ole niin suurta merkitystä, onko kyseessä untuvatakki vai ihan tavallinen toppatakki.
Gustafsson huomauttaa myös silmä- ja aurinkolasien tärkeydestä, vaikka tällä hetkellä auringon kulma on sellainen, ettei aurinkolaseja välttämättä tarvitsekaan.
– Mieluummin käytän laadukkaampia aurinkolaseja kuin että ostaisin huoltsikalta femman aurinkolasit, joiden optiset ominaisuudet ovat heikot ja linssit surkeat, hän huomauttaa.
– Olen itse lähes 50-vuotias, joten hommasin sellaiset silmälasit, jotka parantavat hämäränäkökykyä. Se on sellainen asia, mikä alkaa tässä iässä jo heikkenemään. Ne jeesaavat aika paljon. Silmät eivät rasitu samalla tavalla ja näkeekin paremmin, Gustafsson veistelee.