Väyrynen selvitti perustuslakivaliokunnalle: Kärsimme euroalueesta, joka kehittyy velkaunioniksi

Väyrysen mukaan aloite tähtää Suomen eroon euroalueesta. Aloitteen mukaan Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useammat muut jäsenmaat.

– Oli pakko tehdä kansalaisaloite, jotta saatiin tämä asia edes keskustelun piiriin, Väyrynen sanoo.

–  Jos Suomi jatkaa jäsenyyttään euroalueessa, joudumme kantamaan yhä suurempaa vastuuta muiden jäsenmaiden ja valtioiden taloudesta, menetämme lopunkin taloudellisen itsenäisyytemme ja lopulta myös valtiollisen itsenäisyyden, Väyrynen toteaa.

Väyrynen viittaa etenkin taloudelliseen ahdinkoon ajautuneeseen Kreikkaan.

– Kreikan kohdalla EU:n perussopimusta rikottiin ja on pelättävissä, että viiden presidentin ohjelma täydellisen talousunionin kehittämiseksi johtaa perussopimuksen rikkomiseen ja suuntaan, jota Suomessa ei hyväksytä.  

Väyrynen vaatii, että kansanäänestyksen yhteydessä olisi kerrottava jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit, kun liittymisen yhteydessä vuonna 1998 valtioneuvoston tiedonannossa asia esiteltiin hänen mukaansa vain myönteisessä valossa.

Väyrysen aloitteen mukaan euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin.

–  Jos Suomi eroaa euroalueesta, kilpailukykymme palautuu nopeasti ja taloutemme alkaa kasvaa.

Perustuslakivaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan kyse ei ole pelkästään kansallisesta asiasta vaan siihen liittyy myös kansainvälisiä velvoitteita. Kansainvälisissä asioissa toimivallan todettiin olevan maan hallituksella.

Asiantuntijalausunnoissa kansalaisaloitteen perusteita pidettiin paikoin heikkoina, jotka eivät ole kestäviä. 

Osa asiantuntijoista ei nähnyt aloitteen käsittelemistä eduskunnassa ongelmallisena, kun taas osa asiantuntijoista totesi valtiosäätöoikeudellisiin syihin vedoten, että kansalaisaloitteen enemmästä käsittelystä tulisi luopua.