Väyrynen moittii Koivistoa

-Haastattelussaan Koivisto antoi ymmärtää, että hän pääsi perille keskustan, kokoomuksen ja RKP:n sopimuksesta vasta hallitusneuvottelujen aikana. Tämä ei siis ole totta, kirjoittaa Väyrynen tänään kitkerästi kolumnissaan Lapin Kansassa, Satakunnan Kansassa ja Uudenkaupungin Sanomissa. Väyrynen kertailee, että kevään 1987 hallitusratkaisua oli valmisteltu pitkään. Keskustan johto sai tietää jo kesällä 1985, että sosiaalidemokraatit olivat ryhtyneet valmistelemaan keskustan syrjäyttämistä.

Keskusta tavoitteli Väyrysen mukaan laajaa hallituspohjaa. Suunnitteilla ollut sinipunayhteistyö pyrittiin torjumaan sopimalla kokoomuksen ja RKP:n kanssa, että mikään näistä puolueita ei lähtisi hallitukseen sosiaalidemokraattien kanssa, jos he torjuvat laajapohjaisen hallituksen. Tästä yhteisymmärryksestä syntyi "kassakaappisopimus".

Väyrysen mukaan Koivisto sai tietää keskustan, kokoomuksen ja RKP:n sopimuksesta viimeistään tammikuussa 1987, kun Harri Holkeri siitä hänelle kertoi. Itse kassakaappisopimuksesta Holkeri ei voinut kertoa, koska hänkään ei siitä silloin vielä tiennyt. Ulkopuolisten tietoon se tuli vasta hallituksen muodostamisen jälkeen.

Ei perusteita loukkaantumiseen

Väyrysen näkemyksen mukaan Koivistolla ei ollut mitään perusteita loukkaantumiseen. Hän muistuttaa, että puolueiden puheenjohtajilla oli oikeus sopia keskinäisestä yhteistyöstä. Sopimusta ei ollut tarkoitettu julkisuuteen, se oli tarkoitettu toteutettavaksi.

-Jos Koivisto olisi kunnioittanut parlamentarismin periaatteita, sopimus olisi toteutunut, sivaltaa Väyrynen.

Väyrynen kirjoittaa, että Koivisto ryhtyi kovin ottein ohjailemaan hallituksen muodostamista. Eduskunnan puhemieheksi valittu kokoomuksen puheenjohtaja pantiin tyystin sivuun. Hänen mielestään Holkerin avulla kokoomus taivuteltiin hyväksymään hallitus, jonka johtavana voimana olivat sosiaalidemokraatit ja jonka politiikka oli sen mukaista.

-Siitä alkoi Suomen alamäki, hän päättelee. Väyrynen kysyykin, miksi Koivisto käytti syntymäpäivähaastattelunsa antamaa julkisuutta vatvoakseen tätä yli kymmenen vuoden takaista tapahtumaa.

-Miksi hän "muistaa" väärin? Pyrkiikö Koivisto kenties puuttumaan nykyisiin poliittisiin asetelmiin? Vai pyrkiikö hän peittelemään sitä tosiasiaa, että hän on henkilökohtaisesti päävastuussa Holkerin hallituksen muodostamisesta ja sen politiikasta, kirjoittaa Väyrynen.

Sinänsä Koiviston syntymäpäivähaastattelu oli Väyrysen mielestä mielenkiintoinen ja miellyttävä katselukokemus. Kassakaappisopimuksen allekirjoittivat Väyrynen, kokoomuksen silloinen puheenjohtaja Ilkka Suominen ja RKP:n silloinen puheenjohtaja Christoffer Taxell. Kaksi jälkimmäistä saivat perjantaina tasavallan presidentiltä ministerin arvonimen.
(STT)