Erikoissairaanhoitoon on päätynyt lapsia, joiden syöminen on heikentynyt tai lakannut kokonaan kielijänneleikkauksen jälkeen, sanoo lastentautien erikoislääkäri Lotta Immeli.
Suomen Lastenlääkäriyhdistys on huolissaan, että monen vauvan kieli- tai huulijänne leikataan turhaan ilman lääketieteellistä perustetta. Toimenpiteillä haetaan apua etenkin imetysongelmiin, mutta myös muihin vaivoihin, kuten syömisvaikeuksiin, vatsavaivoihin ja itkuisuuteen.
Leikkaukset ovat yleistyneet viime vuosina yksityisessä terveydenhuollossa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan vuonna 2023 vauvoille tehtiin avohoidon hoitoilmoitusrekisterin mukaan yksityisellä puolella noin 340 kielijänteen leikkausta, kun sitä edeltävänä vuonna luku oli vähän yli 140. Tämän vuoden talven ja kevään aikana leikkauksia on tehty jo lähes 250.
Lisäksi vuonna 2023 terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin mukaan 0–4-vuotiaille tehtiin yksityisellä puolella 126 kielijänneleikkausta. Edeltävänä vuonna luku oli 25. Julkisessa terveydenhuollossa leikkausmäärät ovat pysyneet viime vuodet pitkälti samalla tasolla.
– Lasten suussa ei ole tapahtunut mitään sellaista anatomista muutosta, joka antaisi perusteet operaatioiden lisäämiselle. Ilmiön takana lienee medikalisaatiota ja ylidiagnostiikkaa, sanoo lastentautien erikoislääkäri Lotta Immeli Helsingin yliopistollisesta sairaalasta (Hus).
Immeli kuuluu Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n hallitukseen. Yhdistyksen tuoreen kannanoton mukaan tarpeettomat toimenpiteet altistavat vauvat turhalle kivulle. Kannanotossa on mukana myös muiden alojen lääkäreitä ja ammattilaisia.
2:00
KATSO MYÖS VIDEO: Vauvantahtinen pulloruokinta – näin tunnistat vauvan viestejä, jos syötät lasta pullosta.
Perheille aiheutuu kuormitusta
Imetysongelmiin on haettu apua myös vauvan huulijänteen leikkaamisesta. Immeli sanoo, että kansainvälisen näkemyksen mukaan huulijännetoimenpiteitä ei pitäisi tehdä lainkaan, koska niiden hyödyistä ei ole näyttöä. Joidenkin vauvojen imetysongelmat helpottuvat kielijänteen katkaisemisesta.
Toimenpiteissä on aina myös riskejä. Perheille toimenpide ja sen jatkohoito aiheuttavat kuormitusta.
Kannanoton mukaan kielijänteen kireys on liitetty imetysongelmien lisäksi ilman tieteellistä näyttöä muun muassa vauvan nukkumisvaikeuksiin ja itkuisuuteen. Lapsella voi olla kireältä vaikuttava kielijänne ilman, että se haittaa syömistä.
Duodecimin terveyskirjaston mukaan kireä kielijänne on synnynnäinen lievä rakennevirhe. Sitä esiintyy lieväasteisena noin neljällä prosentilla vastasyntyneistä.
Toimenpiteessä lääkäri katkaisee imeväisen kielijännettä yleensä saksilla. Yksityisellä puolella käytetään myös laseria.
Lue myös: Näin raha vaikuttaa suomalaisten lapsihaaveisiin
Vanhemmat etsivät ratkaisua
Immelin mukaan vauvojen kielijännetoimenpiteiden lisääntyminen on kansainvälinen ilmiö. Siitä on kertonut muun muassa yhdysvaltalaislehti New York Times. Lehden mukaan toimenpiteen suosio on lisääntynyt merkittävästi kymmenen viime vuoden aikana, koska paine rintaruokintaan on kasvanut. Jotkut imetysohjaajat ja hammaslääkärit ovat suositelleet aggressiivisesti kireän kielijänteen katkaisemista, vaikka vauvalla ei oikeasti ole vaivan oireita.
Toimenpiteen ympärille on muodostunut tuottoisaa liiketoimintaa. Eräs lehden haastattelema lääkäri oli varoittanut hammaslääkärien ja imetysohjaajien rahastavan toiminnalla. Immelin mukaan vanhemmille on helppo myydä ratkaisuja vauvan vaivoihin.
– Jos vauva kärsii itkuisuudesta tai koliikista, vanhempi on valmis tarttumaan mihin tahansa oljenkorteen, jos joku sanoo, että tämä auttaa. Tämä on otollista maaperää tällaiselle, Immeli kuvaa.
Immelin mukaan imetykseen ja vauvojen syömiseen liittyvät ongelmat ovat hyvin yleisiä, ja niiden taustalla on harvoin lääketieteellistä, hoidettavaa syytä. Ongelmat menevät usein ohi ajan kanssa.
Imetyksen ja syömisen onnistumiseen voivat vaikuttaa monet asiat, kuten alentunut lihasjäntevyys, vauvan luonteenpiirteet ja rinnan anatomia. Tutkimusten mukaan vain noin 13 prosenttia imemisongelmista johtuu kireästä kielijänteestä.
Lue myös: Pia sairastui masennukseen heti synnytyksen jälkeen – "Vauvan hoitaminen tuntui vastenmieliseltä"
Riskinä vauvan syömisen heikkeneminen
Turhista kielijännetoimenpiteistä voi olla monenlaista haittaa ja harmia sekä vauvalle että perheelle.
– Ensinnäkin leikkaus on peruuttamaton, vauvan suun anatomia muuttuu.
Immeli kertoo, että erikoissairaanhoitoon on päätynyt lapsia, joiden syöminen on heikentynyt tai lakannut kokonaan kielijänneleikkauksen jälkeen. Myös New York Times kertoo tapauksista, joissa vauvan syöminen on vaarallisesti heikentynyt toimenpiteen takia. Vakavat jälkiseuraukset ovat harvinaisia.
Riskinä on myös se, että imetysongelman taustalla olevat todelliset syyt jäävät huomaamatta ja hoito viivästyy, kun ongelmissa keskitytään kielijänteeseen.
Operaatio ja sen jälkihoito aiheuttavat myös taloudellisia kustannuksia. Immeli arvioi, että kielijänteen katkaiseminen voi maksaa yksityisessä terveydenhuollossa noin 500 euroa. Huulijänteen leikkauksen hinta on samaa luokkaa.
Leikkauksen jälkihoitoon määrätty osteopatia ja hieronnan ohjauskäynnit voivat maksaa satoja euroja. Usein vakuutusyhtiöt korvaavat leikkauksen ja jatkohoidon.
Lue myös: Miksi kätkytkuolemia tapahtuu? Amerikkalaistutkimus pureutui syihin
Jatkohoitoa useita kertoja päivässä
Jotkin terveyspalveluja tarjoavat yritykset ohjeistavat, että vanhempien pitäisi antaa vauvalle jälkihoitoa leikkauksen jälkeen. Tällä on tarkoitus edistää leikkaushaavan paranemista.
Hoito voi koostua esimerkiksi vanhempien tekemästä vauvan suun hieronnasta, venyttelystä ja manipuloinnista. Ohjeiden mukaan hoito pitäisi toistaa useita kertoja päivässä.
Näkemyksiä jaetaan myös sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi Facebookissa on tukiryhmä, joka on tarkoitettu vanhemmille, joiden lapsilla on kireä kieli- tai huulijänne. Ryhmässä on lähes 14 000 jäsentä.
Lääkäreiden kannanoton mukaan edellä mainittu jälkihoito on vauvalle usein kivuliasta ja perheelle kuormittavaa, eikä sille ole tieteellisiä perusteita. Immeli kertoo, että esimerkiksi Husissa kyseisiä toimia ei suositella koskaan kielijänneleikkausten jälkihoidoksi.
– Kaikki vauvan ja lapsen suun stimulaatio pitäisi olla lapselle miellyttävää, eikä vauvalle pitäisi tehdä mitään kipua tuottavaa eikä pakolla. Tämä voi johtaa päinvastaiseen suuntaan siten, että vauva alkaa pelätä suun miellyttävääkin stimulaatiota.
Jatkohoito aiheuttaa Immelin mukaan vanhemmille stressiä ja painetta siitä, että leikkaushoidon toimivuus riippuu vaativan jälkihoidon onnistumisesta.
Lue myös: Kohtu on vain kuusisenttinen, mutta venyy silti kantamaan vauvan: "Yksi ihmiselimistön hienoimpia elimiä"
Suomalaisten vauvakuume hiipuu, tietyistä asioista ei haluta tinkiä – "Elämä pitää ehtiä elää ennen kuin lapset syntyvät"
Keskenmenot ovat vieneet espoolaisilta Emmalta ja Shanelta neljä kaivattua vauvaa: "Tuntui, ettei me vain tulla saamaan eläviä lapsia"
0:48