Erikoissairaanhoitoon on päätynyt lapsia, joiden syöminen on heikentynyt tai lakannut kokonaan kielijänneleikkauksen jälkeen, sanoo lastentautien erikoislääkäri Lotta Immeli.
Suomen Lastenlääkäriyhdistys on huolissaan, että monen vauvan kieli- tai huulijänne leikataan turhaan ilman lääketieteellistä perustetta. Toimenpiteillä haetaan apua etenkin imetysongelmiin, mutta myös muihin vaivoihin, kuten syömisvaikeuksiin, vatsavaivoihin ja itkuisuuteen.
Leikkaukset ovat yleistyneet viime vuosina yksityisessä terveydenhuollossa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan vuonna 2023 vauvoille tehtiin avohoidon hoitoilmoitusrekisterin mukaan yksityisellä puolella noin 340 kielijänteen leikkausta, kun sitä edeltävänä vuonna luku oli vähän yli 140. Tämän vuoden talven ja kevään aikana leikkauksia on tehty jo lähes 250.
Lisäksi vuonna 2023 terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin mukaan 0–4-vuotiaille tehtiin yksityisellä puolella 126 kielijänneleikkausta. Edeltävänä vuonna luku oli 25. Julkisessa terveydenhuollossa leikkausmäärät ovat pysyneet viime vuodet pitkälti samalla tasolla.
– Lasten suussa ei ole tapahtunut mitään sellaista anatomista muutosta, joka antaisi perusteet operaatioiden lisäämiselle. Ilmiön takana lienee medikalisaatiota ja ylidiagnostiikkaa, sanoo lastentautien erikoislääkäri Lotta Immeli Helsingin yliopistollisesta sairaalasta (Hus).
Immeli kuuluu Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n hallitukseen. Yhdistyksen tuoreen kannanoton mukaan tarpeettomat toimenpiteet altistavat vauvat turhalle kivulle. Kannanotossa on mukana myös muiden alojen lääkäreitä ja ammattilaisia.
