Hallitukselta on tullut lakiesityksiä, joissa ei ole pohdittu niiden vaikuttavuutta ja käyttäytymisen muutoksia, väittää Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava tutkija Kari Hämäläinen.
– Hallituksen esityksissä ei ole aina pohdittu edes sitä, miten suurta joukkoa mikin muutos koskee. Tältä pohjalta mahdollisten vaikutusten arvioiminen on ymmärrettävästi melko hankalaa. Ne ovatkin jääneet melko laihoiksi, sanoo Kari Hämäläinen, Vatt:n johtava tutkija.
Hämäläisellä on laaja kokemus politiikkatoimien vaikuttavuuden arvioinnista.
Luopuvatko työttömät autoistaan vai siirtävätkö toisen henkilön nimiin?
Tutkija mainitsee esimerkkeinä esityksiä, joihin on sisällytetty "lukemattomia pieniä muutoksia koskien vaikkapa määräaikaisuuksia, koeaikoja, takaisinottovelvollisuutta, oman auton käyttövelvoitetta ja niin edelleen".
– Vieläkin ongelmallisempana pidän sitä, että hallituksen esityksissä ei vaivauduta pohtimaan, millaisia ei-toivottavia käyttäytymisvaikutuksia ehdotetuilla muutoksilla saattaisi olla. Luopuvatko työttömät autoistaan, vai siirtävätkö ne vain toisen henkilön nimiin? Hämäläinen kysyy.
Hämäläinen käyttää esimerkkinä myös työttömyysturvan käyttämistä muuhun kuin työttömyyden aikaisilta tulomenetyksiltä vakuuttamiseen.
– Jos vaikkapa työttömyysturvalla tapahtuvaa opiskelua laajennetaan, lisääkö se kenties siirtymiä työllisyydestä työttömyyteen? Opiskeluhalukkuuden voisi kuvitella lisääntyvän työssä olevien keskuudessa, sillä työttömyyskorvaushan on tyypillisesti opintotukea korkeampi. Onko tämä sitten työttömyysturvan ensisijainen tavoite, vai kannattaisiko opinnot mahdollistaa jotain muuta kautta?