EK vaatii oppivelvollisuusuudistuksen jäädyttämistä juuri ennen eduskuntakäsittelyn alkamista

EK perustelee vaatimustaan tilaamallaan selvityksellä, jonka mukaan toinen aste on liian myöhäinen vaihe ratkaista tehokkaasti oppimisvaikeuksia ja hillitä koulun keskeyttämisiä.

Moitteita selvityksessä saa myös lisärahoituksen kohdistuminen valtaosin muuhun kuin opetukseen, esimerkiksi ilmaisiin oppimateriaaleihin ja koulumatkoihin.

Hallituksen esitys oppivelvollisuuden pidentämisestä on tulossa eduskunnan lähetekeskusteluun tiistaina. Se on yksi Suomen koulutusjärjestelmän merkittävimmistä uudistuksista ja jakaa vahvasti mielipiteitä.

Selvityksen ovat tehneet kasvatustieteiden tohtori Peter Johnson ja nuorisotutkimukseen erikoistunut filosofian tohtori, dosentti Tomi Kiilakoski.

Selvityksessä arvostellaan myös uudistuksen nopeaa aikataulua ja sitä, ettei siihen ole liittynyt uutta tietoa tuottaneita kokeiluja.

– Taloudellisesti on kestämätöntä, jos siihen suunnataan määrärahoja, jotka ovat vuositasolla vähintään 130–140 miljoonaa euroa, selvityksessä todetaan.

Oppivelvollisuuden pidentäminen 18-vuotiaaksi asti on määrä toteuttaa ikäluokka kerrallaan ensi keväänä peruskoulunsa päättävistä oppilaista alkaen.

"Uudistuksista oppii vasta kun ne on tehty"

Helsingin yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin julkistalouden professori Roope Uusitalo kutsuu selvitystä ennemminkin mielipidekirjoitukseksi kuin tutkimukseksi.

– Oppivelvollisuusuudistuksessa on kaikenlaisia kysymysmerkkejä kustannuksiin ja vaikutuksiin liittyen, joita olisi syytä tutkia, mutta tässä sitä ei ole tehty.

Uusitalon mukaan kirjoituksessa ei sen paremmin tehdä uutta tutkimusta kuin siteerata olemassa olevaa oppivelvollisuuden vaikutuksia koskevaa tutkimustakaan.

Hänen mielestään on selvää, että käytännön ongelmia syntyy, kun isoa uudistusta aletaan tehdä.

– Suhtaudun ymmärtäväisesti niihin, jotka sanovat, että uudistuksen toteuttaminen tulee olemaan iso projekti ja valmistautumisaikaa on rajallisesti, mutta en tiedä, onko se kuitenkaan uudistuksen pysäyttämiseen riittävä argumentti.

Uusitalo huomauttaa, että uudistuksista voi oppia vasta sitten, kun ne on tehty.

– Käytännössä uudistuksista pitää siis päättää epätäydellisen, esimerkiksi muiden maiden aikaisempia kokemuksia koskevan tiedon perusteella.

Se, että toisesta asteesta tehdään maksuton, on Uusitalon mukaan ollut nykyiselle hallituskoalitiolle tärkeä sivuvaikutus. Se ei hänen mukaansa liity siihen päätavoitteeseen, että kaikki nuoret saadaan pysymään koulussa täysi-ikäisyyteen saakka.

– Harvoin koulu jää kesken sen takia, että pitää maksaa oppikirjat.