Jääkiekkoleijonaksi aateloitu Niklas Hagman iloitsi päässeensä Matti-isänsä kanssa samaan kerhoon. Hagman kiittelee edesmenneen isänsä aikanaan urheilu-uralle antamaa tukea, mutta muistaa, että toisinaan vastustajat yrittivät käyttää tunnettua jääkiekkoilijaisää myös lyömäaseena.
Hagman sai suomalaisen jääkiekkoilun korkeimman kunnianosoituksen, kun hänet aateloitiin jääkiekkoleijonaksi Niko Kapasen, Tuomo Ruudun, Ossi Väänäsen, Petra Vaarakallion ja vaikuttaja Seppo Arposen kanssa. Palkintoseremonia järjestettiin torstaina Hartwall Arenalla ennen Karjala-turnauksen Venäjä–Suomi-maaottelua.
– Suuri kunnia. Pääsee faijan kanssa samaan kerhoon, jääkiekkoleijona numero 257 Niklas Hagman tunnelmoi.
Hagman luonnehtii tunnustusta kirsikaksi kakun päälle urallaan ja nostaa korkeammalle jalustalle arvokisamitalinsa. Hän saavutti Leijonissa olympiahopeaa ja -pronssia ja oli toiseksi World Cupissa 2004 sijoittuneessa joukkueessa. Eikä unohtaa voi alle 20-vuotiaiden MM-kotikisoja vuodenvaihteesta 1998, jolloin Hagman ratkaisi Suomelle kultaa loppuottelun jatkoajalla Venäjää vastaan.
– 18-vuotiaana kotikisoissa jatkoajalla teet voittomaalin. Aika vaikeaa siitä on päästä yli.
– Hienoa oli saada täällä tunnustuskin. Väärässä päässä vain, mutta ehkä minä katsoin sinne toiseen päähän, Hagman veisteli tehtyään ikonisen jatkoaikakihauksensa toisella puolen hallia.
Jääpallon pelaamista "katsottiin nenänvartta pitkin"
Hagmanit Matti ja Niklas ovat kunniagallerian viides isä-poika-pari. Niklaksen on vaikea yrittää sanoin kuvailla, miten suuri tekijä isä, HIFK-legenda Matti Hagman, hänen uralleen oli.
– Synnyin hallille. Olin IFK:n peleissä ja treeneissä ja halusin aina jääkiekkoilijaksi, koska faijakin oli jääkiekkoilija. Erittäin suuri (tekijä).
Niklas Hagman sanoo, että isältä tuli tukea mutta ei missään nimessä liikaa painostusta.
– Tykkäsin myös pelata fudista ja jääpalloa. Jääkiekossa vähän katsottiin nenän vartta pitkin, kun pelasin jääpalloa. Sitä ei oikein hyväksytty. Faijalla ei ollut mitään sitä vastaan, 15-vuotiaaksi saakka jääpalloa pelannut ja lajissa alle 16-vuotiaiden maajoukkueessakin ollut Hagman kertoo.
Äiti vei puolestaan enemmän treeneihin ja peleihin isän vielä pelatessa.
Huutelua ja suiden hiljeneminen
Kaverit suhtautuivat Hagmanin perhetaustaan hyvin eikä heidän kanssaan syntynyt Niklaksen mukaan kitkaa, että häntä olisi suosittu jossain isänsä takia. Vastustajat muilla paikkakunnilla yrittivät kuitenkin käyttää Niklaksen isää lyömäaseena ja huutelivat siitä.
– Nuorena kuuli paljon, että on päässyt faijan takia siihen, missä oli.
Hagman ei antanut tämän vaikuttaa negatiivisesti. Päinvastoin.
– Minulle on ihan sama, mitä muut huutelevat. Koetin itse saada siitä vain lisää näyttämisen halua.
– Aika hyvin se nuorten kisojen aikaan laantui. Sai itsekin omilla ansioillaan jotain aikaan.
Mainittujen maajoukkuemeriittien ohella Hagman tahkosi NHL:ssä 770 runkosarjaottelua tehopistein 147+154=301 ja 30 pudotuspeliottelua pinnoin 4+3=7. Uransa HPK:n paidassa keväällä 2017 päättänyt Hagman tekee nykyään muun muassa jääkiekkokommentaattorin töitä mutta miettii vielä, "mitä isona alkaisi tekemään".