Näin totaalisesti varusmiespalvelus mullistuu – nyt uudistuksesta kertoo sen pääsuunnittelija: "Emme voi jäädä tuleen makaamaan"
1:01:42
Julkaistu 15.07.2019 20:07
Krista Rastamo
krista.rastamo@mtv.fi
Suomalainen varusmiespalvelus kokee ensi vuonna täydellisen myllerryksen. Perinteisestä luokassa nuokkumisesta luovutaan ja projektiluontoiseksi muuttuvalle oppimiselle tulee selvät, lyhyen tähtäimen tavoitteet.
Taustalla on teknologian kehittyminen, mutta myös nuorison muuttuminen aiempaa lyhytjänteisemmäksi ja fyysisesti huonokuntoisemmaksi.
Edellisen kerran varusmiesten koulutusta muutettiin isosti noin 20 vuotta sitten. Sen jälkeen koulutusta on uudistettu pienin askelin ilman suurempia muutoksia, kertoo Koulutus 2020 -ohjelman pääarkkitehti, everstiluutnantti Markku Jämsä.
Jämsän mukaan tarve uudistukselle onkin suuri.
– Yksi keskeinen asia on myös se, että nuoret ovat muuttuneet erilaisiksi siinä, minkälaisia he ovat oppijoina. Uudella tavalla oppiminen ja sen huomioiminen koulutuksen rakentamisessa on otettu eri tavalla huomioon, kuten myös uudet teknologiat ja digitaalinen kehitys, Jämsä sanoo MTV Uutisten haastattelussa Porissa SuomiAreena -tapahtuman yhteydessä.
Viikon mittaiset koulutusjaksot
Keskeistä uudessa ohjelmassa onkin Jämsän mukaan se, että palvelukseen astuvan nuorison kyvyt ja valmiudet, mutta myös haasteet, huomioidaan varusmiesaikana entistä paremmin.
Ensi vuoden heinäkuusta lähtien kaikkien varusmiesten koulutus tapahtuu kurssimuotoisesti viikon mittaisissa jaksoissa.
– Jokaisella viikolla on oma teema. Maanantaina katsotaan viikon teemaan liittyvät mikroelokuvat, eli nähdään lyhyt opetusvideo siitä, mitä viikon aikana halutaan kouluttaa ja saada aikaisiksi.
– Tiistai, keskiviikko, torstai ovat keskeisimpiä koulutuspäiviä, joissa on valmiiksi suunnitellut harjoitteet ja opetussuunnitelmat tavoitteiden saavuttamiseksi, hän luettelee.
– Perjantaina on usein kokeita tai testejä, joissa mitataan opetuksen perillemeno ja tarvittaessa tehdään rästit. Ja seuraavalla viikolla siirrytään uuteen aiheeseen.
Luokassa nuokkuminen jää historiaan
Jämsän mukaan varusmiespalveluksessa halutaan tosissaan eroon perinteisestä luokka-ajattelusta.
– Istuminen luokassa ja Power Pointien katsominen jää pois. Kyllähän luokassa takarivillä nuokkuminen passivoi aikalailla, eikä oppiminenkaan ole välttämättä kovin tehokasta. Aamulla annetaan mikroelokuvien kautta perusteet, sen jälkeen opetetaan ja lähdetään harjoittelemaan.
– Toistokoulutusta, äksiisiä, on jatkossakin vähintään yhtä paljon kuin aiemmin. Simulaatiot ovat tehokkaita siihen, että päästään suureen toistomäärään ja saadaan laadullisesti hyvää koulutusta.
Lyhytjänteinen opetus uppoaa paremmin nykynuoriin
Everstiluutnantti Jämsän mukaan myös armeijassa on nähtävissä se, mikä koulumaailmassa on tiedetty jo pitkään: nuoret ovat entistä lyhytjänteisempiä.
– Juuri sen takia koulutus on rakennettu palikoiksi, kursseiksi. Aikaisemmin varusmies astui palvelukseen jonakin päivänä ja kotiutui jonakin päivänä ja se väli oli sellaista harmaata massaa.
– Nyt opetuksesta on tehty selkeämpää, että jaksetaan paremmin keskittyä. Nähdään, että koulutus alkaa tässä ja päättyy perjantaina, joten lyhytjännitteisyys ei haittaa tuloksen saavuttamista.
Myös varusmiesten fysiikkaa halutaan kohentaa
Jämsä korostaa uudistuksen tähtäävän kokonaisvaltaisen toimintakykyvyn parantamiseen. Hän nostaa esille erityisesti varusmies fyysisen kunnon ja sen laskevan trendin.
– Se on yksi asia, mikä pystytään järkevällä toiminnalla kääntämään oikeaan suuntaan. Tällä hetkellä tilanne on se, että hyväkuntoisten kunto jopa laskee inttiaikana.
Uusi liikuntakoulutusohjelma tähtää kaikkien kunnon paranemiseen tai vähintään sen pysymiseen entisellään.
– Meillä puhutaan taistelijakeho-ohjelmasta. Varusmiesten fyysinen koulutus on suunniteltu ja mietitty kokonaisvaltaisemmin ja tavoitteita paremmin palvelevaksi.
Esimerkiksi Jämsä antaa maratonin juoksemisen.
– Tämä on karkea esimerkki, mutta lähdetään kouluttamaan maratoonareita, emme voi ensimmäisenä päivänä yrittää juosta koko matkaa vaan sitä on lähdettävä tekemään paloittain. Tällä tavalla meilläkin lähdetään tekemään fyysisen puolen koulutusta: päämäärä on pilkottu pienemmiksi tavoitteiksi.
– Fyysinen koulutus palvelee kokonaistavoitetta ja loppuvaiheessa, kun mies pääsee reserviin, hän on siinä kunnossa, että pystyy toimimaan siinä tehtävässä, johon hänet koulutetaan. Ja se toimii.
Miten tähän mennessä kunto on voinut laskea, mikä sen on aiheuttanut?
– Yksi iso syy voi olla kokonaiskuormituksen huomiotta jättäminen. Kokonaiskuormitusta ei aiheuta ainoastaan liikunnallinen koulutus vaan kaikki se muukin, mitä viikon ja kuukauden aikana tapahtuu.
– Nyt tätä on mietitty uudella tapaa. Sitä, mikä on kokonaiskuormitus kaikki viikon aikana tapahtuvat palvelustehtävät huomioon ottaen. Silloin liikuntakoulutus voidaan suunnitella sellaiseksi, että se tukee ja mahdollistaa tavoutteiden saavuttamisen ilman, että osaamisen puolella rakennettava koulutus kärsii.
Onko liikuntaa myös lisätty, vai onko sitä vaan ryhmiteylty eri tavoin?
– Liikuntaa on lisätty. Käytännössä viikossa on kolme varsinaista, hyvin suunniteltua ja hyvin toteutettua liikuntaharjoitetta. Sen lisäksi viikon aikana tapahtuva muu koulutus on rakennettu siten, että se tukee kokonaisrasitusta, joka on tarkoitus saada aikaiseksi.
Tekniset ja digitaaliset taidot entistä tärkeämmät
Uudistuksen keskiössä on myös se, että Puolustusvoimien tehtäväkenttä ja eri puolustushaarojen toiminta muuttuu koko ajan teknisemmäksi.
– Tulee uusia järjestelmiä käyttöön ja ne vaativat uutta osaamista. Sodankäynnin kuva on muuttunut niin paljon siitä, mitä se oli 20 vuotta takaperin.
– Maailman tapahtumista saadaan hyvää referenssiä siitä, minälaisiin tilanteisiin, minkälaista osaamista varusmiehillä ja tulevilla reserviläisillä tulee olla. Sen lisäksi nykyajan opetusmenetelmät mahdollistavat paremmin erilaisten asioiden kouluttamisen ja sitä on hyödynnettävä.
Millä tavalla sodankäynti on teknistynyt?
– Esimerkiksi johtamisjärjestelmät toimivat verkkojen yli ja verkossa. Varusmiehet ja reserviläiset hoitavat järjestelmien ylläpidon ja toiminnan varmistamisen, samoin myös laitteiden.
– Maavoimissa on hyvin paljon teknistyvää laitetta, ilmavoimissa taas päivitetään pian hävittäjäkalustoa ja siihen liittyvä tukikohtatoiminta. Merivoimat uusii myöskin kalustoaa ja toimintaansa. Teknistyminen on yksi keskeinen osa sitä, miksi tehtävät muuttuvat vaativammiksi ja edellyttävät uutta osaamista myös varusmiehiltä.
Jämsän mukaan varusmiehille armeijan teknistyminen ei tuota ongelmia, koska he ovat siihen jo niin tottuneita.
– He ovat meille yksi resurssi, jota meidän pitää pystyä hyödyntämään aikaisempaa enemmän. Nuoret ovat muuttuneet, heillä on erilaisia valmiuksia, osaamista ja kyvykkyyttä ja meidän Puolustusvoimissa pitää pystyä löytämään se entistä paremmin. Tietysti he saavat siitä myös hyötyä omaan tulevaisuuteensa.
"Vaikutukset näkyvät vasta vuosien päästä"
Jämsä on vakuuttunut siitä, että Koulutus 2020 -ohjelman sisällyttäminen yleiseen asevelvollisuuteen on yhteyskunnallisesti merkittävä päätös.
– Nyt ei vielä välttämättä edes ymmärretä, miten paljon se tulee vaikuttamaan, mutta sillä on iso merkitys puhutaan sitten kansanterveydestä, ihmisten valmiuksista armeijan jälkeiseen opiskeluun tai työelämään siirtymiseen.
– Tämä ohjelma tuottaa sinne niin paljon hyvää, että vaikutukset näkyvät kunnolla tästä vuosien tai vuosikymmenten päästä.
