Varoitus taloustieteilijältä: Suomella ei ole varaa nykyisen kaltaisiin julkisiin palveluihin – edessä kiperä paikka

2:08
Suomella ei ole varaa nykyisen kaltaisiin julkisiin palveluihin, varoittaa taloustieteilijä

Suomen hyvinvoinnin pohjan rapautuminen huolestuttaa taloustieteilijää.

Suomessa ei ole varaa ylläpitää nykyisen kaltaisia julkisia palveluita, jos korjausliikkeitä ei tehdä, sanoo taloustieteen työelämäprofessori Vesa Vihriälä.

– En usko, että meillä on varaa ilman, että jonkin verran nipistämme. Mutta en usko, että tarvitsemme mitään perustavaa laatua olevia muutoksia, jos saamme talouden kasvupohjan hieman vahvemmalle tolalle.

Vihriälän mukaan Suomen talouden suurimpia ongelmia ovat hidas talouskasvu ja valtion velkaantuminen.

Ensi vuonna valtio ottaa uutta velkaa yli kahdeksan miljardia euroa, ja Suomen talouden ennustetaan kääntyvän lievään taantumaan.

Hyvinvointivaltiota uhkaa siis se, että verotuloja julkisten palveluiden rahoittamiseksi ei saada riittävästi.

Seuraavalla hallituksella on Vihriälän mukaan edessään haastava tehtävä: velkaantumista pitäisi hillitä ja talouskasvua vauhdittaa samanaikaisesti.

– Ensi vuonna hallitusohjelmassa tulee päättää, mistä menoja nipistetään, ja missä verotusta on mahdollista kiristää niin, ettei se haittaa talouskasvua. Lisäksi tulee laittaa alulle rakenteellisia uudistuksia, jotka vauhdittavat talouskasvua.

Säästöjä sote-menoista

Vihriälä ei halua ottaa kantaa siihen, mihin julkisiin palveluihin Suomessa ei ole varaa.

Hän kuitenkin mainitsee esimerkkeinä sopeutuskeinoina kiinteistöveron korotukset ja säästöt sosiaali- ja terveydenhuollon menoista.

Vihriälän mielestä säästöjä pitäisi etsiä suurimmista menoeristä, kuten sosiaaliturvasta ja terveyspalveluista.

– Ajattelisin, että niissä tulisi katsoa, mitkä voidaan hoitaa valtion varoin, ja missä kansalaisten oma vastuu olisi suurempi. Mutta tämä on lopulta poliittinen kysymys.

Vastuu siirtyy hyvinvointialueille

Ylihuomisesta alkaen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle.

Niiden ensi vuoden rahoitus on yli 22 miljardia euroa, eli yli neljännes koko valtion budjetista.

Hyvinvointialueet saavat rahoituksen pääosin valtiolta ja asiakasmaksuista.

Valtion rahoitus riippuu pitkälti hyvinvointialueen asukkaiden palvelutarpeesta, eli muun muassa sairastavuudesta ja väestön ikärakenteesta. Hyvinvointialueet saavat siis sitä enemmän rahoitusta, mitä enemmän sairauksia alueella diagnosoidaan.

Vihriälän mukaan nykyisellä rahoitusmallilla hyvinvointialueilla ei ole riittävästi kannusteita hillitä menojen kasvua.

– Hyvinvointialueilla ei ole kovin hyviä kannusteita toimia tehokkaasti. Ajattelen, että alueille tarvittaisiin tietynlainen rahoitusvastuu, ja siihen liittyvä verotusoikeus, jotta alueet itse kokisivat sen marginaalisen rahoitustaakan, mikä kustannusten noususta aiheutuu.

Siksi hän kannattaa maakuntaveroa, jonka valmistelusta hallitus on ainakin toistaiseksi luopunut.

– Sote-menot kasvavat väistämättä. Pidemmän päälle kyse on siitä, kuinka paljon ne kasvavat. Jos soteuudistus toteutetaan hyvin, kasvuvauhtia saadaan hillittyä, ja meillä on paremmat julkisen talouden näkymät, Vihriälä sanoo.

Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan hyvinvointialueiden rahoitusmallia tulisi muuttaa aikaisintaan siinä vaiheessa, kun nykyisestä rahoitusmallista on kertynyt riittävästi kokemusta.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja