Valtiovarainministeriön virkamiesten mukaan yhdeksän miljardin julkisen talouden vahvistamista ei voida tehdä vain kasvua vahvistavilla toimenpiteillä, vaan täytyy myös säästää menoista ja kiristää verotusta.
Valtiovarainministeriö (VM) julkaisi torstaina virkamiespaperin, jossa annetaan suosituksia valtiontalouden hoitoon.
VM suosittelee yhdeksän miljardin säästöjä tehtäväksi kahden eduskuntavaalikauden aikana. Ensi vaalikaudella säästötavoite on kuusi miljardia ja seuraavalla vaalikaudella loput kolme miljardia.
– Siinä on sen verran aikaa, että on varmasti ihan realistista, että se pystytään tekemään. Mutta kyllä se ihmisten arjessa väkisinkin lyhyellä aikavälillä jonkin verran tuntuu, VM:n talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajaoja sanoo Uutisaamussa.
Kajaojan mukaan ei ole realistista, että suurista menoryhmistä, kuten sosiaaliturvasta, sotemenoista ja koulutusmenoista ei jouduttaisi säästämään.
Lue lisää: Ovatko puolueet valmiita kuuden miljardin euron sopeutuksiin? Näin kommentoivat Matias Mäkynen, Riikka Purra ja Petteri Orpo
VM:n hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Susanna Huovinen pitää säästötavoitetta kovana, mutta sanoo hankalan tilanteen vaativan sen mukaisia toimenpiteitä.
– Tärkeää olisi löytää tämä kahden vaalikauden mittainen yhteisymmärrys. Jollakin tavalla pystytään sitoutumaan siihen, että kaksi vaalikautta se joka tapauksessa ottaa, jos halutaan tämä tavoite saavuttaa.
Virkamiehet ovat Suomen talouden tilanteesta huolissaan, mutta toivoa on.
– Vielä hyvin pystytään kääntämään tämä heikkenemisen trendi, mutta se vaatii aika paljon, Kajaoja toteaa.
– Ajattelen, että myös sitä toivoa täytyy luoda. Suomalaiset ovat ennenkin olleet vaikeissa paikoissa ja talouden kanssa on oltu aika isoissa ongelmissa. Siitä huolimatta on kyetty yhteisesti ratkaisemaan asioita, Huovinen sanoo.
Mitä tapahtuu, jos mitään ei tehdä?
Velka-aste eli velan suhde vuotuiseen kokonaistuotantoon on tällä hetkellä noin 70 prosenttia. Kajaojan mukaan ilman toimenpiteitä, luku nousee kahden vaalikauden jälkeen 85 prosenttiin ja 15 vuoden kuluttua luku on 100 prosenttia.
– Mennään koko ajan sellaista tilannetta kohti, jossa meillä vähän kasvaa se riski, että huonossa taloustilanteessa julkinen talous ei pysty tulemaan samalla tavalla avuksi, Kajaoja kertoo.
Hallintopolitiikassa tekemättömyys tarkoittaisi sitä, ettei uudistamisen henki toteudu siinä mittakaavassa, mikä olisi tarve.
– Silloin puhutaan esimerkiksi digitaalisuuden edistämisestä ja sellaisista asioista, jotka voivat ehkä helpottaa kansalaisten arkea, Huovinen pohtii.
10:02