Vantaan ja Keravan hyvinvointialue hakee ensimmäisenä hyvinvointialueena valtiolta lisärahoitusta. Alueen lisärahoituksen tarve tälle ja ensi vuodelle on yhteensä noin 150 miljoonaa euroa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytön mukaan tärkein peruste lisärahoituksen hakemiseen on alueen sosiaalihuollon erityispiirteet.
– Näillä erityispiirteillä viitataan monikulttuurisuuteen ja metropolialueen lieveilmiöihin, jotka molemmat aiheuttavat sosiaalihuollossa muita hyvinvointialueita suurempaa palveluntarvetta.
Aalto-yliopistolla teetetyn rahoitusmalliselvityksen mukaan alueelta jää alueen erityispiirteiden vuoksi puuttumaan vuosittain rahoitusta noin 70 miljoonaa euroa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on joutunut ottamaan velkaa 100 miljoonaa euroa molempina ensimmäisinä toimintavuosinaan lakisääteisten palveluiden turvaamiseksi, koska kunnista siirtynyt rahoitus ei ole riittänyt.
"Ei odotettavissa lisää hakemuksia"
Valtiovarainministeriöstä muistutetaan, että pelkkä talousahdinko ei ole riittävä kriteeri lisärahoituksen myöntämiselle.
– Vantaan ja Keravan tilanne ei ole millään tavalla poikkeuksellinen. Kaikki hyvinvointialueet kamppailevat sen kanssa, että toiminta täytyy saada mitoitettua valtion osoittamaan rahoitukseen, valtiovarainministeriön osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen sanoo.
Ahonen ei usko, että muilta hyvinvointialueilta tulisi ainakaan heti lisärahoitushakemuksia.