Vainoa pakoon pyrkivä ei ensimmäiseksi odota Suomessa päätyvänsä vanhaan vankilaan. Pakolaisten kohtelua kadehtivakaan tuskin haluaisi aloittaa uutta elämää massiivisten tiilirakennusten suojissa.
Joutsenon vastaanottokeskus Lappeenrannassa on karu mutta toivoa antava.
Keskus on ensikosketus uuteen alkuun. Siellä viivytään 4-5 kuukautta odottamassa turvapaikkahakemuksen käsittelyä. Suuri osa tulee Helsingistä lähetettynä, mutta sinne tullaan myös omin nokin itärajan takaa. Lisäksi keskuksessa syntyy uutta elämää.
– Tämä on ensikoti 20-30 vastasyntyneelle vauvalle vuodessa, kertoo keskuksen johtaja Jari Kähkönen.
Aikomukseni on haastatella asukkaita, mutta laitoksen johtaja ei pidä sitä suotavana. Hänen mukaansa julkisuudesta on tullut turvapaikan hakijoille ongelmia.
Tyypillisin asukas 300-paikkaisessa laitoksessa on 20-30-vuotias irakilainen mies. Aiemmin somalit ovat olleet kakkossijalla, mutta tänä vuonna ukrainalaiset ovat ohittaneet heidät turvapaikkahakijoiden määrässä. Heidän osuutensa on 15 prosenttia.
-Monet ovat jääneet maahan marjanpoiminnasta. Osa heistä on myös yksityismajoituksessa. Tänne saa tulla ja täältä saa lähteä vapaasti, Kähkönen kuvaa.
Hän esittelee vankilasta vastaanottokeskukseksi muuttuneen laitoksen tiloja, jotka sijaitsevat useassa tiilirakennuksessa ison pihan ympärillä. Tv-huoneessa kolme miestä hörppii kahvia. Keittiön puolella nuhruinen liesi hehkuu kuutosella, sille on kaadettu astianpesuainetta ikään kuin itsestään puhdistamaan sotkua. Johtaja kääntää säätimen vaivihkaa nollille.
-Tällaista tämä on. Äiti on aiemmin tehnyt ruoan.
Aika kuluu siivotessa ja opiskellessa
Turvapaikan hakijoita opetetaan suomalaisille tavoille. Yleiset tilat siivotaan yhdessä. Miehet osallistuvat mieluiten ulkotöihin, sillä varsinkin afrikkalaisille sisätilat ovat naisten reviiriä. Kukin saa siivota oman huoneensa, mitä valvotaan.
Koska aikaa on, suomen kieltä opiskellaan 100 tuntia kuukaudessa vankilan entisen kirkon tiloissa. Kymmenistä eri maista tulleet pelailevat jumppasalissa sovussa keskenään. Paikalliset martat järjestävät miehille kokkauskursseja. Yleisissä tiloissa on nettiyhteys.
Lapset vanhempineen asuvat muurien ulkopuolella muutamassa 200-neliöisessä omakotitalossa, joihin kuhunkin voidaan sijoittaa neljä perhettä. Entisissä neljän hengen vankikopeissa asuvat nuoret miehet.
-Näin eri elämäntilanteissa oleville ja erirytmisille halutaan rauhansa, Kähkönen perustelee.
Varusteet käytettyjä lastenrattaita myöten
Keskukseen tulevalle annetaan kassi, joka sisältää ruokailu- ja saniteettivarusteet sekä liinavaatteet. Kirpputorilta voi hakea käytettyjä asusteita. Varastossa on myös lastenvaunuja.
-Ne ovat kaikki taatusti käytettyjä, kuten suurin osa lahjoituksena saaduista tarvikkeista. Suksiakin löytyy, johtaja virnistää.
Lämmin ruoka tarjoillaan kahdesti päivässä. Ruokalasta saa mukaan myös aamu- ja iltapalan. Ruokapalvelua käyttäville annetaan noin 90 euroa kuussa omiin menoihin, muille reilut 300 euroa. Talon järjestämällä bussikuljetuksella pääsee asioille Lappeenrantaan kolmesti viikossa.
Turvapaikan hylkypäätöksen saaneille, maasta karkotettaville valmistuu lokakuussa 30-paikkainen säilöönottoyksikkö laitoksen yhteyteen. Se ei ole enää vapauden portti.