Hoiva-alalla ollaan huolestuneita vanhuustyön laadun huononemisesta. Hallitus haluaa vähentää hoitajien määrää vanhusta kohden. Tämän pelätään johtavan työntekijöiden uupumukseen, työn laadun heikkenemiseen ja ihmisten korvaamiseen tekniikalla.
Hallitus aikoo heikentää hoitajamitoituksen laatusuositusta 0,5 hoitotyöntekijästä 0,4:ään.
Lue myös: KSML: Hallitus aikoo pienentää hoitajien määrää vanhusta kohti
Tämä tarkoittaa suomeksi sanottuna sitä, että yhtä vanhusta kohden riitää 0,4 hoitajaa. Nykyisin esimerkiksi kymmentä vanhusta hoitamaan tarvitaan viisi hoitajaa, jatkossa riittäisi neljä.
0,4 jää alle OECD-maiden keskiarvon, joka on 0,5. Tanskassa ja Norjassa mitoitus on 0,7-0,8.
"Suosituksesta tulee käytäntö"
Asiantuntija pelkää, että suosituksesta tulee normi ja pitää sitä valtavana riskinä. Vantaan kaupungin vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Timo Aronkytö sanoo, että syitä on useita.
– Yksi syy on se, että sosiaali- ja terveyspalveluita tehostetaan ja tämä on tällainen tehostamisasia. Kuntien sote-määrärahat ovat niukentuneet suhteessa palvelutarpeeseen, joten tilanneaika jalkautuu nopeasti lähityön johtoon. Tämä tarkoittaa sitä, että kun osastonjohto suunnittelee henkilöstön käyttöä, sitä suositusta aletaan soveltamaan, vastaa Aronkytö.
Vantaalta muistutetaan, että Tanskassa ja Norjassa hoivamitoitus on 0,7-0,8.
– Joissakin Tanskan asumisyksiköissä suhdeluku on 1. OECD-maissa keskimääräinen suhdeluku on 0,5, johtaja sanoo.
Kasvavatko sairauspoissaolot?
Suomi siis alentaa mitoituksen OECD-maiden keskitason alle. Aronkytöä huolettaa, vaarantaako uusi suositus potilasturvallisuutta.
– Tässä on kriittisen keskustelun paikka.
Aronkytö korostaa suunnittelun tärkeyttä. Johtajan mukaan uusi suositus aiheuttaa muutoksia teknologian käytössä eli esimerkiksi etämonitorointia tullaan tarvitsemaan enemmän.
– Uudistus vain lisää jo nyt kuormittuneen hoitohenkilöstön kuormitusta ja vähentää työssä onnistumista, jos uusi mitoitus otetaan käyttöön ilman, että työkäytäntöjä ja teknologian hyväksikäyttöä lisätään.
– Se tulee näkymään lisääntyneinä sairauspoissaoloina ja muina haittavaikutuksina. Eli tarvitaan koko toiminnan järjestämisen muutosta. Pahimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että leikataan vain työvuorolistasta työntekijöitä pois.
Kuormittuneen kotihoidon kuormitus kasvaa
Vaikutukset näkyvät myös sairaanhoidossa ja kotihoidossa.
– Vantaalla kotihoitajat tekevät maksimissaan 12 kotikäyntiä työvuoron aikana jo nyt. Tämä uusi suositus lisää paineita kotihoidon asiakaskäyntien määrän lisäämiseen. Mutta kotihoito Suomessa on jo nyt todella kuormittunutta.
– Uusi mitoitus on mahdollisuus, mutta valvava riski. Tämä voi lisätä hoitavuuden tuottavuutta. Sikäli tämä on hyvä asia. Suomessa vanhusmäärä kasvaa, voimarat taas eivät kasva. Tämä on siinä mielessä pakollinen toimi.
"Nyt mennään raha edellä"
Aronkytö kritisoi sitä, että sote-uudistusta vetää nykyään rahaministeriö.
– Valtiovarainiministeriö tekee sote-uudistusta. Eihän sillä ole substanssiosaamista. Sote-uudistuksen lähestymistapa on muuttunut steriiliksi. Nyt mennään raha edellä, lopettaa Aronkytö.
Uusi suositus koskee vanhainkoteja ja tehostettua palveluasumista