Vanhempien työntekijöiden työkyky suhteessa työn fyysisiin ja henkisiin vaatimuksiin on kohentunut 2000-luvun taitteesta, selviää Työolobarometri 2018:sta.
Etenkin kokemukset työn fyysisestä kuormittavuudesta ovat aiempaa harvemmassa. 37 prosenttia 55–64-vuotiaista kokee työnsä fyysisesti raskaaksi, kun vastaava osuus oli 43 prosenttia vuonna 2002.
Samassa ajassa kokemus työn henkisestä kuormittavuudesta on kasvanut nuorimmissa ikäryhmissä. 18–34-vuotiaista peräti 63 prosenttia kokee työnsä henkisesti raskaaksi ja 43 prosenttia fyysisesti raskaaksi. Vastaavat luvut vuonna 2002 olivat 49 ja 36 prosenttia.
– Muutokset nuorimpien ikäryhmien kokemuksissa huolettavat. Nuorten kokemukset työelämän raskaudesta vaativat tarkempaa analyysia ja toimenpiteitä, työministeri Timo Harakka sanoo tiedotteessa.
Barometrin mukaan enemmistö palkansaajista kokee, että työ on ainakin jossain määrin henkisesti raskasta. Fyysisesti raskasta työ on runsaalle kolmasosalle.
Kunta-alalla keskimääräistä useampi kokee työn raskaaksi
Erot työn kuormittavuudessa ovat isoja sosioekonomisten ryhmien välillä ja eri sektoreilla työskentelevillä palkansaajilla. Työ kuormittaa fyysisesti etenkin teollisuudessa työskenteleviä, henkisesti toimihenkilöitä. Kunta-alalla keskimääräistä useampi kokee työn sekä fyysisesti että henkisesti raskaaksi.
Muutokset työn rasittavuudessa ovat kuitenkin läpi 2000-luvun koko palkansaajakunnassa pieniä. Yhdeksän kymmenestä palkansaajasta pitää barometrin mukaan omaa työkykyään hyvänä suhteessa työn henkisiin tai fyysisiin vaatimuksiin.
– Vaikka työelämä muuttuu kiivaasti, kokemukset työstä ovat pysyneet yllättävänkin samana. Työhyvinvoinnissa työyhteisöillä itsellään on suurin vastuu, josta suurimman kantavat johtajat. Hyvällä johtamisella työt voidaan järjestää siten, että henkinen ja fyysinen kuormitus pysyvät kohtuullisina, Harakka sanoo.