Eduskuntaryhmien puheenjohtajat, keskustan Matti Vanhanen ja SDP:n Antti Lindtman ottivat kipakasti yhteen aamun Huomenta Suomessa liittyen hallituksen pakkolakiesityksiin.
Eilen työmarkkinakeskusjärjestöt ilmoittivat yhteiskuntasopimuksen kaatuneen.
Työnantajapuoli ja korkeasti koulutettujen Akava katsoivat, että edellytyksiä neuvottelujen jatkamiselle ei ollut, koska SAK:lainen kuljetusalan työntekijäliitto AKT vetäytyi sopimuksesta jo etukäteen.
Yhteiskuntasopimuksella tavoiteltiin kilpailukyvyn paranemista. Matti Vanhanen toteaa, että ovi jatkoneuvotteluille on aavistuksen auki.
– Tällä hetkellä näyttää kyllä, että järjestöjen tahdosta se ikkuna on kiinni, Vanhanen muotoilee.
"Aikataulu on ongelma"
Kaatuminen tarkoittaa kuitenkin sitä, että hallitus jatkaa oman kilpailukyky- eli pakkolakipakettinsa valmistelua. Lait tuodaan eduskunnan käsittelyyn helmikuussa. Näitä ovat muun muassa lomarahojen ja vuosiloman pituudesta leikkaaminen, loppiaisen ja helatorstain muuttaminen palkattomaksi ja sairasloman ensimmäisen päivän muuttaminen palkattomaksi.
SDP:n Antti Lindtman totesi oitis, että hallituksen esityksen ongelmana on aikataulu.
– Suurin ongelma tässä on se, että toteutuessaankin nämä vaikuttaisivat vasta 2017. Me olemme esittäneet, että tehtäisiin toimia tässä ja nyt.
Keskustan Matti Vanhanen kommentoi lähetyksessä, että SDP ehdotus mm. emupuskureiden käytöstä toisi helpotusta vain vuodeksi tai kahdeksi.
SDP:n Lindtman on toista mieltä.
– Kun työttömyys pahenee päivä päivältä ja kuukausi kuukaudelta, niin meillä ei ole aikaa odottaa vuoteen 2017. Toinen ongelma tässä pakottavassa lainsäädännössä on siinä, että nämä palkanalennukset näkyvät ihmisten ostovoimassa ja sitä kautta työllisyydessä välittömästi.
– Hyödyt taas, kuten hallituksen omissakin muistioissa todetaan, niistä ei ole täysin yksiselitteistä hyötyä. Tuleeko ne pitkältä aikaväliltä?
Vanhasen mukaan hallituksen malli lähtee siitä, että rahoitustapa olisi edes jollain tasolla kestävä.
– Emme tee sitä velaksi. Ongelma kysynnän suhteen on se, että alamäessä ollaan oltu niin kauan, että se etuoikeus siitä, että pystyisimme panostamaan kotimaiseen kysyntään ja vientiin samanaikaisesti, on mennyt.
5:54
Lindtman ennustaa pakkolakiesitysten kaatuvan
Työntekijäjärjestöjä on erityisesti hallituksen ajamassa paketissa hiertänyt niin sanotut pakkolakiesitykset, jotka ovat hallituksen mukaan määräaikaisia kolmen vuoden ajan. Tämä hiertää myös SDP:n Lindtmania. Lindtman ennakoikin, että lausuntokierroksella olevat uudistukset kaatuvat perustuslaillisiin ongelmiin.
– Minun ennuste on se, että pakkolait eivät mene läpi eduskunnassa. Suurin ongelma on se, että hallitus on ryhtynyt sellaiseksi osapuoleksi työmarkkinoille tavalla, joka on täysin vieras länsimaiselle demokratialle. Asetetaan kattoja sille, mistä järjestöt voivat sopia. Minimit kuuluvat lainsäädäntöön, mutta eivät katot.
– Minun mielestäni ei pidä omaksua sellaista käytäntöä, että edes oppositio, etukäteen antaa ymmärtää, että tämä ei täytä perustuslain vaatimuksia. Meillä on perustuslakivaliokunta, joka vasta sitten kun on täsmällinen esitys, ottaa siihen kantaa, Vanhanen kritisoi.
Vanhanen uskoo kilpailukykyloikan tuovan työpaikkoja
Leikkausten lisäksi hallitus myös tuo helpotuksia. Työnantajan sosiaaliturvamaksuja alennetaan reipaastikin, työntekijän muutosturvaa parannetaan ja perhevapaista naisen työnantaja saa 2 500 euron suuruisen kertakorvauksen.
– Muutosturvan parantaminen ja perhevapaakorvaus ovat kiistatta plussaa. Mutta kolikon toinen puoli on, että monille raskasta työtä tekeville, erityisesti naisvaltaisilla aloilla, tämä on todella kova leikkaus kerralla palkkaan.
Vanhanen uskoo kilpailukykyloikan tuovat työpaikkoja.
– Osa niistä kustannuksista alenee julkisella sektorilla. Se antaa tilaa sille, että työnantajamaksuja pystytään alentamaan. Se on ehkä suorin vaikutus vientiin ja kilpailukykyyn. Kustannusten alentaminen, jolla kilpailukyky paranee, luo tilaa investoinneille ja tätä kautta työpaikoille pitkällä ketjulla.