"Näyttää siltä, että pohja on pettämässä" – oppositio haastoi railakkaasti hallituksen talouspolitiikkaa

Suurimman oppositiopuolueen SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman ihmetteli kysymyksessään sitä, että hallituksen talouspolitiikka näyttää vain heikentäneen Suomen taloustilannetta, kun työllisyys on laskussa ja velkaantuminen kasvussa.

– Luvattua talouskasvua ei näy. Tämän vuoksi hallitus on ajautumassa miljardien lisäleikkausten ja veronkorotusten kierteeseen, Lindtman sanoi.

Lindtman kummasteli myös hallituksen riveistä kantautuvia ristiriitaisia tietoja leikkaustarpeesta, kun eri ministerit ovat antaneet asiasta eri lukuja.

– Näyttää siltä, että hallituksen talouspolitiikalta on pohja pettämässä, Lindtman sanoi.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Lindtman ei tunnista missä Suomen taloudessa mennään. Hän vieritti vastuuta huonosta tilanteesta SDP:n harteille.

– Taantuma jatkuu pitempään kuin kukaan osasi arvioida keväällä. Silloin ajatus oli se, että kuuden miljardin kova ohjelma, jonka olemme rakentaneet, riittää, mutta lama kestää pitempään. Sen lisäksi julkiset menot paisuvat, suurimpana syynä edellisen demarijohtoisen hallituksen sote-ratkaisu, joka kasvattaa puolellatoista miljardilla pelkästään tänä vuonna menoja, Orpo vastasi.

Orpon mukaan hallituksen ratkaisut eivät ole vielä ehtineet vaikuttaa Suomen talouteen, sillä hallitus on ollut vallassa vasta puoli vuotta ja ensimmäiset lakiesitykset on vasta annettu. Hallitusohjelman vaikutukset näkyvät Orpon mukaan vasta myöhemmin.

– Nyt tarvitaan päättäväisyyttä ja myös sitkeyttä, Orpo summasi.

"Kaikki talousmittarit punaisella"

SDP:läiset moittivat hallitusta kasvutoimien puuttumisesta, etenkin kun rakennusalan kriisi vetää koko taloutta heidän mukaansa syvemmälle suohon.

– Hallitus vie Suomea väärään suuntaan, talouskasvu on nollassa, rakentaminen syöksyy, teollisuuden tilauskannat laskevat, kauppa on huolissaan kun ei ole ostovoimaa leikkausten johdosta, työttömiä työnhakijoita on lähes 300 000 viimeisimmän tilaston mukaan, Lauri Lyly (sd.) listasi.

–  Kaikki talousmittarit ovat punaisella. Ei voi koko ajan syyttää edellistä hallitusta. Tämä hallitus istuu nyt ja johtaa Suomea. Toivoisin, että hallitukselta tulisi kasvuun ja tuottavuuteen liittyviä aloitteita, Lyly jatkoi.

Orpo puolestaan syytti sosiaalidemokraatteja konkreettisten ratkaisuehdotusten puuttumisesta talouskeskustelussa.

– Ei tilanne sillä parane, että sanotaan ei jokaiselle uudistukselle. Velka ei vähene sillä, että sanotaan ei jokaiselle säästölle, eikä se parane sillä että otetaan lisää velkaa, pääministeri sanoi.

– Ei ei voi olla mikään ratkaisu. En ole tänäänkään kuullut yhtään oikeaa keinoa sosiaalidemokraateilta siitä, että miten sitä kasvua saadaan aikaan. En ainuttakaan. Minä kuulen vain ei, ei ja vielä kerran ei, tuohtunut Orpo pauhasi.

Eläkeläiset uhan alla?

SDP:n riveistä penättiin hallitukselta myös toistuvasti vakuutuksia siitä, että eläkkeensaajien toimeentuloon ei puututa hallituksen laatiessa leikkauslistojaan. Tällaisia vakuutuksia ei hallituksen riveistä saatu.

– Hallituksella ei ole tästä poliittisia päätöksiä. Kerromme niistä teille heti sen jälkeen kun ne on tehty, valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi.

– Me olemme juuri aloittaneet prosessin uusien sopeutustoimien löytämiseksi. Yhtään päätöstä ei ole tehty.

Purran mukaan hallitus haluaa pitää kiinni hallitusohjelmansa alijäämätavoitteesta ja velkasuhteen vakauttamisesta. Hallitus haluaa Purran mukaan pysytellä myös EU:n alijäämämenettelyn ulkopuolella.

– Me teemme näitä toimia tämän koko maan, tämän kansantalouden ja isänmaan hyväksi, emme ilkeyttämme, Purra painotti.

Vaikutuslaskelmat puuttuvat

Oppositiopuolueet moittivat myös hallituksen työelämäuudistuksia ja kaipasivat hallitukselta neuvotteluja sanelupolitiikan sijaan. SDP:n Seppo Eskelisen mukaan puolueen linja työmarkkinoilla on "ei nyrkkiä pöytään, vaan kättä päälle". Hän peräsi ulkopuolista apua neuvottelupöytään jumittuneen tilanteen ratkaisemiseksi.

Pääministeri Orpo ja työministeri Arto Satonen (kok.) vakuuttivat, että työntekijäpuoli voi vaikuttaa tekeillä olevaan lainsäädäntöön normaalisti asiaa valmistelevissa työryhmissä.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson moitti hallituksen työelämäuudistuksia siitä, että niiden työllisyysvaikutuksia ei ole kyetty laskemaan.

– Tässä ei siis ole kyse työllisyyden edistämisestä, vaan ennen kaikkea tämä näyttää poliittiselta halulta pysyvästi heikentää niin työntekijöiden kuin suomalaisen ammattiyhdistysliikkeenkin asemaa, Andersson sanoi.

Työministeri Satonen myönsi, että valtiovarainministeriössä ei ole kyetty laskemaan kaikkia työllisyysvaikutuksia laskentamallien puuttuessa. Samaan aikaan hän kantoi huolta, että työmarkkinoiden mittava lakkoaalto heikentää ulkomaisten investoijien kiinnostusta Suomeen.

– Tämä tilanne on vakava, eikä sitä ainakaan lakoilla paranneta, Satonen sanoi.

Protestihuutojen myrsky

Purra ei pitänyt vaikutuslaskelmien puuttumista syynä työelämäuudistuksista luopumiseksi.

– Siitä huolimatta, että valtiovarainministeriö ei näille työmarkkinareformeille pysty laskemaan työllisyysvaikutusta, niin näyttää jo arkijärjen mukaiselta, että niillä kuitenkin sellaisia on, Purra sanoi ja sai vastaansa protestihuutojen myrskyn istuntosalista.

Purra perusteli näkemystään viittaamalla Ruotsiin, jossa Suomen hallituksen nyt tavoittelemia uudistuksia on toteutettu jo vuosikymmeniä sitten.

– Ruotsin julkinen talous on tähtitieteellisesti eri tasolla kuin meillä. Siellä yrityskenttä, työllisyys ja työmarkkinat yleensäkin toimivat huomattavasti paremmin, Purra sanoi.

Purran mukaan Suomen levoton työmarkkinatilanne heikentää olennaisesti Suomen houkuttelevuutta ulkomaisten investoijien silmissä Ruotsiin verrattuna.

– Yksi tärkeimmistä kasvutoimista tässä akuutissa tilanteessa olisi se, että meillä ei olisi näitä lakkoja, Purra tiivisti.